Kuningas
| Kuningas | |
 | |
    | |
| Laji: | Ihmiset |
| Luokka: | Kuninkaalliset |
Kuningas on periaatteessa ihmisyhdyskunnan johtaja. Käytännössä valta on usein kuitenkin kuninkaan nimittämällä pienellä neuvostolla, joka hoitaa valtakunnan asioita kuninkaan nauttiessa elämästään, ja kuningasta käytetään vain julkisissa esiintymisissä edustamaan valtakunnan johtoa.
Kuninkaan hallitsemaa aluetta kutsutaan kuningaskunnaksi. Kuninkaat asuvat yleensä kuninkaanlinnassa. Kruununmaan sellainen sijaitsee pääkaupunki Kruunungissa. Vastaavasti Easnothin kuninkaanlinna sijaitsee Coolpoolissa.
Kuninkuuden historiaa
Kruununmaassa siirryttiin Kuninkaiden Aikaan, kun ruhtinas Manorick von Soram yhdisti joukon kahakoivia ruhtinaskuntia yhdeksi valtakunnaksi ja rupesi hallitsemaan sitä. Koko von Soramin projekti oli hetken jo vaarassa epäonnistua, kun Tamberinmaan Luserius Paltsu melkein voitti Manorickin yhdistämissodan viimeisessä kaksintaistelussa. Viime hetkellä kuitenkin Manorickin musta ritari tuli apuun ja leikkasi Paltsun pään tämän harteilta.
Kruunun periytyminen
Jos kuningas ei ennen kuolemaansa ole nimittänyt itselleen seuraajaa, kruunun saa yleensä hänen vanhin poikansa prinssi. Jos poikia ei ole, valta siirtyy vanhimmalle miespuoliselle elossa olevalle sukulaiselle, ensisijaisesti isänpuolisesta sukuhaarasta. Jos nekin loppuvat, saattaa kyseeseen tulla vanhin prinsessa, mutta tällöin kuningaskunnan johto tuskin tulee nauttimaan kovin suurta suosiota kansan keskuudessa. Eräät valtaan nousseet prinsessat ovat nimittäin määränneet valtakunnan kaikki hernepellot poltettaviksi ja käyttäneet huomattavan siivun valtion budjetista asusteisiin ja sisustukseen.[1] Jos käy niin epäonnisesti, ettei satu olemaan vallassa olevalle kuninkaalle sukua, voi kruunun saada itselleen myös valloittamalla kuningaskunnan tai johtamalla onnistunutta vallankumousta. Sen sijaan kivestä kiskottuja tai järvenneitojen ojentelemia miekkoja ei useimmiten ole pidetty legitiimeinä kuninkuuden perusteina.
Lähteet
- ↑ Stock, S.: Political Economics and Its Consequences during the Age of Kings, s. 215. Kruunungin Yliopiston kansantaloustieteen laitos, 328 KA.
|
Tämä sivu on tynkä eli lyhyt artikkeli. Voit auttaa Domhan-wikiä laajentamalla artikkelia. |