Manorick von Soram

Manorick I von Soram Kruununmaan kuningas
Laji:	Ihmiset
Luokka:	Kuningas
Syntymä:	473 RA, Soramia
Kuolema:	15 KA, Kruununki
Isä:	Rofland von Soram
Äiti:	Claudia von Soram
Lapset:	Minarick von Soram

Manorick von Soram (473 RA – 15 KA) oli Kruununmaan ensimmäinen kuningas (1–15 KA), joka yhdisti rautaisella otteellaan alueen lukuisat kahakoivat ruhtinaskunnat yhtenäiseksi valtakunnaksi. Vaikka hän itse kuoli vain viidentoista hallintovuoden jälkeen suuressa vallankumouksessa, hän jätti jälkeensä lähes katkoksetta yli 300 vuotta yhtenäisenä säilyneen Kruununmaan. Manorick tunnetaan monilla lisänimillä, jotka kuvaavat jyrkästi kahtia jakautunutta suhtautumista häneen: ensimmäisinä kuninkuusvuosinaan hänet tunnettiin nimellä Manorick Mahtava, mutta tyytymättömyyden lisääntyessä hänet uudelleennimettiin Manorick Pettäjäksi. Myöhemmän ajan historioitsijat ovat käyttäneet hänestä myös nimitystä Manorick I erotuksena kaksi vuosisataa myöhemmin valtaan nousseesta Manorick II:sta, mutta hänen elinaikanaan nimeen ei tietenkään vielä lisätty järjestysnumeroa.

Elämä ja teot

Syntyperä ja valtaannousu

Manorick von Soram syntyi Soramin linnassa, josta on yhä jäljellä joitakin osia Kruununmaan kuninkaanlinnan keskilinnassa, 20 vuotta ennen Ruhtinaiden Ajan loppua Soramian ruhtinas Rofland von Soramin ja ruhtinatar Claudian kuopukseksi. Roflandin esikoispoika ja perijä oli Roflar von Soram, joka sairastui kuitenkin 11-vuotiaana vaikeaan näivetystautiin. Sairaus vei lopulta hänen henkensä vain neljä kuukautta isänsä kuoleman jälkeen, kolme vuotta ennen Ruhtinaiden Ajan loppua. Isänsä ja veljensä kuoltua Manorick nousi ruhtinaaksi, sillä hänen sisarensa olivat ehtineet de jure irtisanoutua Soramian kruunusta: Lirabia oli naimisissa Farraun kreivi Olaff Sturrengin ja Lizabel Tamberinmaan kruununprinssi Manarius Paltsun kanssa, kun taas vuotta aiemmin Manorick oli suostutellut Soralian vetäytymään Huimavuorten luostariin.

Kruununmaan yhdistämissodat

Pääartikkeli: Kruununmaan yhdistämissodat

Sisartensa kautta Manorick sai Farrausta ja Tamberinmaasta jonkinlaiset liittolaiset aloittaessaan yhdistämissodat. Ruhtinaskunnat olivat kahakoineet keskenään jo pidempään kuin lähes kukaan jaksoi muistaa, joten alkuun Manorickin sodat eivät juuri erottuneet massasta: ne olivat vain välitön jatke hänen isänsä ja veljensä käymille sodille. Pian kävi kuitenkin ilmeiseksi, että Manorick oli ainutlaatuisen karismaattinen, hänella oli lyömätön strategiantaju ja hän käytti rohkeasti erilaisia keinoja päämääriensä saavuttamiseksi. Erityisesti Manorick pyrki miellyttämään rahvasta, jonka hän näki vallan avaimena. Hän toteutti Soramiassa lukuisia merkittäviä parannuksia kansan asemaan ja elinoloihin luvaten vapahdusta myös muiden ruhtinaskuntien rahvaalle. Näin hän sai valtaansa useita ruhtinaskuntia liikuttamatta armeijoitaan lainkaan, kun rahvas sananmukaisesti kantoi ruhtinaansa pään Manorickin eteen (jostakin linnasta ryövätyllä) hopeavadilla. Manorick suuntasi ensimmäiset valloituksensa Peltomaiden ruhtinaskuntia vastaan, sillä hän tarvitsi kansan miellyttämiseen enemmän viljaa kuin Soramiassa kasvatettiin, ja toisaalta Tamberinmaan ja Farraun suunnalla hän olisi törmännyt liittolaisiinsa tarpeettoman varhain.