Alpucin

Alpucin on Kruununmaan Peltomailla Ruhtinaiden Ajalla vaikuttanut maanviljelijäsuku. Lusius Alpucinista tuli vuonna 125 KA Kruununmaan lainmukainen kuningas, mutta kukaan ei kertonut sitä hänelle.

Alpucinin ulkoisia piirteitä

Alpucineilta ei puutu tahtoa tehdä omaa arvoaan selväksi. Rakenteeltaan he ovat honteloita ja pitkiä, eivätkä lihakset kasva koskaan kovin suuriksi. Pitkät linjat ja keveys näkyvät kaikessa vaatetuksessa, ja vaatteiden väri on tummaa purppuraa ja mustaa. Koruissaan he käyttävät paljon hopeaa ja jalokiviä. Heistä saa monesti hillityn ja elegantin vaikutelman. Ihonväri on kruununmaalaiseen tapaan vaaleahko. Sturrengien tapaan Alpucinit palavat auringossa helposti eivätkä varsinaisesti rusketu, jonka vuoksi he suosivat pitkiä hihoja ja päähineitä.

Kuninkaiden Ajalla Alpucinien tyyli alkoi vallan vähenemisen myötä yksinkertaistua, ja korut pysyivät lähinnä laatikoissa. Purppura ja musta ovat edelleen juhlien värejä, mutta arjessa he käyttävät paljon tummaa ruskeaa ja tummaa harmaata.

Alpucinien hiukset ovat oljenkeltaiset ja silkkiset. Hiusten kampauksilla viestitään esimerkiksi tilanteen juhlavuutta, ja sotkuiset tai laittamattomat hiukset ovat suuri häpeä. Taisteluissa, joissa ei juuri ole aikaa miettiä kampausta, he pitävät hiuksiaan yhdellä siististi solmitulla letillä.

Alpucinit sairastavat usein laktoosi-intoleranssia.

Kruununmaan kruunu

Kerrotaan, että eräs vanha mies ilmestyi Lateus Alpucinin maatilalle vuonna 213 KA, samana päivänä kun tämä täytti 18 vuotta. Lateus sai kuulla kuningas Haanrick III von Allancon olevan teeskentelijä, ja että hän itse olisi muinaisen kuninkaan Sigvald Sturrengin oikea perijä. Sigvaldin kuoltua kruunun siirtymisessä Boris von Draakille oli tapahtunut virhe, sillä perimysjärjestyksen mukaan kuollutta kuningasta lähin kruunukelpoinen sukulainen olikin Lateuksen esi-isä Lusius Alpucin. Heidän yhteinen esi-isänsä oli Farraun kreivi Sten Sturreng, jonka tytär Melinna oli muuttanut Peltomaille Lancel Alpucinin vaimoksi 300-luvulla Ruhtinaiden Aikaa. Yhteydenpito Lancelin ja Melinnan jälkikasvun sukuhaaran sekä Sigvald Sturrengin sukuhaaran välillä oli ajan kuluessa katkennut. Alpucinin suvussa kyllä liikkui legendoja ylhäisestä syntyperästä, mutta kaikki luulivat sitä vain tarinaksi.

Alpucinin suku oli Peltomailla rahvaan keskuudessa hyvin suosittu ja Lateus sai helposti taakseen Maalaisjärjestöjen liiton kannatuksen. Liitto alkoi suunnitella vallankumousta ja kaksi vuotta myöhemmin, vuoden 215 KA kesällä, kun Haanrick III oli kaikista heikoimmillaan, he marssivat Kruunungin kuninkaanlinnaan ja palauttivat vallan lailliselle kuninkaalleen.

Kruunusta ei Lateus lopulta saanut kauan nauttia, sillä saman vuoden syksynä Pohjoisen vuorilta saapui sotajoukkonsa kanssa Kruununmaan ensimmäisen kuninkaan Manorick von Soramin perillinen Manorick II von Soram, jota ei edes tiedetty olevan olemassa, mutta jolla oli Lateustakin laillisempi vaatimus kruunuun. Lateus kyllä yritti puolustaa kuninkaanlinnaa hyökkäykseltä, mutta hänen maanviljelijäsoturinsa jäivät alakynteen äkkiä taistelun alettua ja heidät surmattiin.

Lateus Alpucinin polveutuminen Sten Sturrengista

Sten Sturreng 360 RA – 440 RA

Lancel Alpucin ? RA – ? RA

Melinna Sturreng ? RA – ? RA

Ropert Alpucin ? RA – ? ?A

Rodd Alpucin ? RA – 25 KA

Jonn Alpucin 12 KA – 90 KA

Lyo Alpucin 50 KA – 119 KA

Lyanoora Alpucin

Farrick von Dollen 26 KA – 90 KA

Lupiina Alpucin

Lusius Alpucin 75 KA – 147 KA

Leo Alpucin 58 KA

Leonard Alpucin 58 KA

Filius Alpucin 99 KA – 191 KA

Filipold Alpucin 130 KA – 210 KA

Pontus Alpucin 159 KA – 200 KA

Rikk Alpucin 176 KA – 202 KA

Lateus Alpucin 195 KA – 215 KA 215 KA