Domhan

Domhan-wikistä
Versio hetkellä 8. marraskuuta 2016 kello 13.52 – tehnyt Mikko (keskustelu | muokkaukset)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Domhanin kartta sellaisena, kuin se oli ihmisten valtakaudella.

Domhan (westhaniaksi Domun, theresiaksi Dubnos, kääpiöksi Dwfn, tutkijaksi KG 50442 b) on tähteä KG 50442 (yleiskielessä Aurinko) keskimäärin 149,6 miljoonan kilometrin (1 AU) etäisyydellä kiertävä kiviplaneetta.

Domhanilla on yksi merkittävän suuri kiertolainen, Q, joka painovoiman vaikutuksesta kiertää planeetan kerran kuukaudessa (myös: Q-kausi).

Rakenne

Domhan on nykytietämyksen valossa varsin pallomainen taivaankappale. Aina Kultaisille Ajoille asti vallalla oli yleinen uskomus, että planeetta olisi ollut litteä kiekko. Kuuluisa almainilainen tähtitieteilijä Astrocus kuitenkin todisti uskomuksen vääräksi. Aluksi papisto asettui vastustamaan Astrocuksen väitettä vedoten Pyhän Kirjan opetuksiin, mutta Astrocus poltti silloisen ylipapin roviolla ja Pyhästä Kirjasta otettiin uusi, korjattu painos ja vanhentuneet painokset määrättiin tuhottaviksi.

Planeettaa peittää paksu kiinteä kuori, joka koostuu paristakymmenestä mannerlaatasta. Tutkijoiden keskuudessa ei kuitenkaan vallitse yksimielisyyttä siitä, mitä mannerlaattojen alla on, vaan sulan, palavan sekä kiinteän ytimen teorioilla on kaikilla suurinpiirtein yhtä merkittävä kannatus. Asiaa on yritetty tutkia kaivamalla planeetan kuoreen paljon alaspäin suuntautuvia tunneleita, mutta mitä alemmas laskeudutaan, sitä huonommin tunneliverkostoa tunnetaan, eivätkä kaikki niitä tutkimaan lähteneet seikkailijat ole palanneet. Suurin osa tunneleista on nimittäin kaivettu jo Ammoisilla Ajoilla, eikä niistä ole säilynyt riittävää dokumentaatiota Mustan Ajan myllerryksen ylitse nykyaikaan. Jotkut ovat epäilleet, että merkittävä osa tunneliverkostosta olisi Morkotin kaivauttamia. Ammoisten Aikojen jälkeen uusia tunneleita ei ole enää merkittävissä määrin kaivettu, sillä ihmisyhdyskunnilla ei ole enää ollut käytettävissä yhtä paljon resursseja kuin Kultaisilla Ajoilla, eikä siitä vähästäkään ole riittävästi budjetoitu tieteiden harrastamiseen.

Maantiede

Suurin osa Domhanista jakautuu mantereisiin ja valtameriin. Niiden paikat eivät ole itsestäänselvyyksiä, vaan ne vaihtelevat ajan kuluessa, sillä Domhanin pinta koostuu hitaasti liikkuvista mannerlaatoista.

Stub.png Tämä sivu on tynkä eli lyhyt artikkeli. Voit auttaa Domhan-wikiä laajentamalla artikkelia.