Kuninkaiden Aika
Kuninkaiden Aika (KA) on Kruununmaassa käytetty ajanlasku. Sen katsotaan alkaneen siitä hetkestä, kun ruhtinas Manorick von Soram yhdisti Kruununmaan alueella sijainneet ruhtinaskunnat yhdeksi kuningaskunnaksi ja painoi otsalleen seitsensakaraisen kruunun. Tähän hetkeen myös päättyi 493 vuotta kestänyt Ruhtinaiden Aika, joka Kuninkaiden Ajalla muistettiin jatkuvista ruhtinaskuntien välisistä pikkukahakoista, joissa lähes jokainen kruununmaalainen oli menettänyt useampia sukulaisia.[1]
Rahvaan keskuudessa von Soramia pidettiin hyvänä kuninkaana, koska ruhtinaskuntien yhdistäminen oli saanut kahakat loppumaan. Aluksi kruunun keräämiä veroja maksettiin lähestulkoon mielellään, sillä kuningas lupasi korjata varoilla Ruhtinaiden Ajan taisteluiden aiheuttamia tuhoja. Ennen pitkää kuitenkin paljastui von Soramin todellinen luonne, kun vuodet vierivät ja rahat kuluivat eikä mitään konkreettista tapahtunut.[2]
Kuninkaiden Ajan merkittäviä tapahtumia
- 1 Ruhtinas Manorick von Soram perustaa Kruununmaan ja ryhtyy rakentamaan Kruunungin kaupunkia.
- 3 Kruununprinssi Minarick von Soram syntyy.
- 15 Manorick von Soram saa surmansa Kruununmaan suuressa vallankumouksessa, mutta Minarick pakenee pohjoisen vuorilla sijaitsevaan turvapaikkaan. Valtaan nousee vallankumousneuvoston nimittämä Durk von Dollen.
- 22 Siggurd I Sturreng syrjäyttää Durk von Dollenin vastavallankumouksessa.
- 50 Kruununmaan Suuri Puhdistus
- 70 Kuningas Siggurd I kuolee ja hänen poikansa Anvald nousee kuninkaaksi.
- 91 Kuningas Anvald kuolee ja hänen vanhin poikansa Siggurd II nousee kuninkaaksi.
- 97 Kuningas Siggurd II saa surmansa äkillisesti ja kruunu siirretään hänen seitsenvuotiaalle tyttärelleen Dunhilda Sturrengille. Örkkikuningas Polkki murtaa Farraun muurit ja surmaa kreivi Ludvig Sturrengin.
- 109 Dunhilda ja hänen äitinsä Gudriina von Flemm tapetaan mielenosoituksessa. Valtaan nousee Dunhildan serkku Sigvald Sturreng.
- 110 Kuuden Armeijan Taistelu. Kuningas Sigvald valloittaa Farraun takaisin. Örkkikuningas Polkki kuolee riidassa henkivartijansa kanssa.
- 119–122 Kruunungin rottasurmat. Rotanmetsästäjäpopulaatio räjähtää kasvuun.
- 125 Kuningas Sigvald viimein kuolee Kruunungin rottasurmista saamaansa tartuntatautiin lapsettomana ja nimeämättä itselleen seuraajaa. Hänen lainmukainen perillisensä maanviljelijä Lusius Alpucin pidetään salassa ja kruunu siirtyy Sigvaldin enolle Boris von Draakille.
- 126 Boris von Draak perheinen surmataan. Kruunun nappaa Haanrick I von Allanco.
- 136 Haanrick I kuolee ja kruununprinssi Haanrick II von Allancosta tulee uusi kuningas.
- 155 Haanrick II saa surmansa vähäpätöisessä örkkikahakassa. Kruununprinssi Ludvig von Allanco saa kruunun. Pohjoisilla vuorilla syntyy Manorick II von Soram.
- 180 Kuningas Ludvig ja hänen vaimonsa Lyzanne von Lynz salamurhataan kostoksi rahvaan oikeuksien polkemisesta. Kukaan ei uskonut Ludvigin nuoren tyttären Lizabel von Allancon nousevan hallitsijaksi.
- 182 Kuningatar Lizabel surmataan vielä isäänsäkin huonomman politikoinnin vuoksi. Hänen jälkeensä valtaistuimelle istahtaa Haanrick II:n poika Haanrick III von Allanco.
- 215 Maanviljelijöiden kapinaliike saa 33 vuotta reilusti hallinneen Haanrick III:n syrjäytettyä ja nostaa valtaan Lusius Alpucinin perillisen Lateus Alpucinin. Kokemattomalta valtiaalta on kuitenkin helppo anastaa kruunu ja huomattuaan hetkensä tulleen pohjoisen vuorilla piileskelevä Manorick II von Soram palauttaa kruunun suvulleen kahdensadan vuoden tauon jälkeen.
- 228 Kuningas Manorick II kuolee.
- 353 Suuret ritarisodat alkavat.
Lähteet
Tämä sivu on tynkä eli lyhyt artikkeli. Voit auttaa Domhan-wikiä laajentamalla artikkelia. |