Ero sivun ”Kruunungin Yliopiston tähtitorni” versioiden välillä
| Rivi 5: | Rivi 5: | ||
== Tähtitorni populaarikulttuurissa == | == Tähtitorni populaarikulttuurissa == | ||
| − | Ilmeisesti kyseessä on juuri se tähtitorni, joka esiintyy Kultaisilla Ajoilla eläneen runoilija [[Poëticus|Poëticuksen]] romanttisessa eepoksessa ''[[Silmäsi loistavat kuin valkonarsissit]]'', joka kuvaa silloisen Beronnan Yliopiston sekä Huimavuorien länsipuolella sijainneen [[Yxymsbörgin Yliopisto]]n tähtieteen professorien rakkaustarinan. He eivät koskaan olleet tavanneet, mutta katselivat päivittäin toisiaan kaukoputkella. Runoelma sai kuitenkin traagisen lopun, kun Yxymsbörgin professori erotettiin virastaan huonon tuloksen takia, jolloin Beronnan professori otti lopputilin ja lähti häntä etsimään, eikä kummastakaan enää koskaan kuultu.<ref>Poëticus: ''Narcissus poëticus'' (Poëticuksen kootut runot), s. 130. Kruunukustanne, 305 KA (näköispainos).</ref> Poëticuksen epiikkaa ei kuitenkaan tule ottaa kirjaimellisesti, sillä hänen koko tuotannostaan on todettu heijastuvan erityisen narsistisia piirteitä.<ref>Gurtemis Pöntilä: ''Mustapitkäjalkoja ja valkonarsisseja – Kultaisten Aikojen | + | Ilmeisesti kyseessä on juuri se tähtitorni, joka esiintyy Kultaisilla Ajoilla eläneen runoilija [[Poëticus|Poëticuksen]] romanttisessa eepoksessa ''[[Silmäsi loistavat kuin valkonarsissit]]'', joka kuvaa silloisen Beronnan Yliopiston sekä Huimavuorien länsipuolella sijainneen [[Yxymsbörgin Yliopisto]]n tähtieteen professorien rakkaustarinan. He eivät koskaan olleet tavanneet, mutta katselivat päivittäin toisiaan kaukoputkella. Runoelma sai kuitenkin traagisen lopun, kun Yxymsbörgin professori erotettiin virastaan huonon tuloksen takia, jolloin Beronnan professori otti lopputilin ja lähti häntä etsimään, eikä kummastakaan enää koskaan kuultu.<ref>Poëticus: ''Narcissus poëticus'' (Poëticuksen kootut runot), s. 130. Kruunukustanne, 305 KA (näköispainos).</ref> Poëticuksen epiikkaa ei kuitenkaan tule ottaa kirjaimellisesti, sillä hänen koko tuotannostaan on todettu heijastuvan erityisen narsistisia piirteitä.<ref>Gurtemis Pöntilä: ''Mustapitkäjalkoja ja valkonarsisseja – Kultaisten Aikojen suurten runoilijoiden henkilöanalyysi''. Kruunungin Yliopiston opinnäytekustannus, 308 KA.</ref> |
== Lähteet == | == Lähteet == | ||
Versio 10. marraskuuta 2016 kello 11.43
Kruunungin Yliopiston tähtitorni on Kruununmaan Huimavuorilla sijaitseva Kruunungin Yliopiston toimipiste, joka on erityisesti suuntautunut tähtitieteen tutkimiseen. Koska se on rakennettu pilvien yläpuolelle kohtaan, jossa Domhanin ilmakehä on hyvin ohut, sieltä on lähes esteetön näkymä pohjoiselle tähtitaivaalle. Sieltä voi tarkkailla myös, mitä arvaamattomassa naapurivaltiossa Yxymsbörgissä tapahtuu.
Historia
Tähtitorni on hyvin vanha, eikä sen historiaa aivan tarkalleen tunneta. Se on peräisin mahdollisesti jopa Kultaisilta Ajoilta. Tätä mahdollisuutta tukee erityisesti se, että sen kokoista rakennelmaa ei olisi kyetty rakentamaan niin vaikeakulkuiseen paikkaan millään Ruhtinaiden tai Kuninkaiden Ajan budjetilla. On joitain viitteitä siitä, että tähtitorni olisi aikoinaan rakennettu Beronnan Yliopiston etätoimipisteeksi tarkkailemaan nimenomaan pohjoisen pallonpuoliskon taivasta, jota ei pysty kokonaisuudessaan näkemään etelästä käsin. Kun Kruunungin Yliopisto perustettiin, tähtitorni oli jo kauan ollut autioinut, ja se päätettiin ottaa uudelleen yliopistolliseen käyttöön. Perimätiedon mukaan tähtitornilla on identtinen kaksoissisar Q:ssa, mutta tätä ei ole kyetty millään myöhempinä aikoina käytössä olleilla menetelmillä todentamaan, ja väitteen kannattajia pidetään mielenterveydellisesti vinksahtaneina.
Tähtitorni populaarikulttuurissa
Ilmeisesti kyseessä on juuri se tähtitorni, joka esiintyy Kultaisilla Ajoilla eläneen runoilija Poëticuksen romanttisessa eepoksessa Silmäsi loistavat kuin valkonarsissit, joka kuvaa silloisen Beronnan Yliopiston sekä Huimavuorien länsipuolella sijainneen Yxymsbörgin Yliopiston tähtieteen professorien rakkaustarinan. He eivät koskaan olleet tavanneet, mutta katselivat päivittäin toisiaan kaukoputkella. Runoelma sai kuitenkin traagisen lopun, kun Yxymsbörgin professori erotettiin virastaan huonon tuloksen takia, jolloin Beronnan professori otti lopputilin ja lähti häntä etsimään, eikä kummastakaan enää koskaan kuultu.[1] Poëticuksen epiikkaa ei kuitenkaan tule ottaa kirjaimellisesti, sillä hänen koko tuotannostaan on todettu heijastuvan erityisen narsistisia piirteitä.[2]