Yxymsbörgin Yliopisto

Domhan-wikistä
Versio hetkellä 25. maaliskuuta 2017 kello 23.18 – tehnyt Mikko (keskustelu | muokkaukset) (→‎Hallinto)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Yxymsbörgin Yliopisto on yliopisto Yxymsbörgin kaupunkivaltiossa Nymesian mantereen länsirannikolla. Väitetään, että yliopisto perustettiin jo Ammoisilla Ajoilla. Vaikka yliopisto on akateemisesti erittäin ansioitunut, sen on aina epäilty omaavan epäilyttäviä kytköksiä pimeään taikuuteen ja muihin mustiin tieteisiin. Jotkut legendat kertovat, että itse Morkotti olisi turmellut yliopiston ja perustanut sen salaiset pahuuteen painottuneet tiedekunnat. Noilta ajoilta ei ole kuitenkaan tiettävästi säilynyt kirjallisia lähteitä.

Hallinto

Yxymsbörgiä yliopistoineen hallitsee rehtori, jonka työhuone sijaitsee yliopiston korkeimmassa tornissa, Inrot Atsumissa, josta pystyy tarkkailemaan koko kaupunkivaltion maita.

Rehtorilla on kaksitoista salaista vararehtoria, jotka muodostavat Kollegion. Kollegioiden kokoukset tapahtuvat välittäjämiesten avulla, koska vararehtorit eivät saa tietää toistensa henkilöllisyyksiä. Kollegioiden päätäntävaltaan kuuluu esimerkiksi lukukausimaksut sekä tiistaiden ja torstaiden ruokalistat. Muiden päivien ruokalistoista päättää rehtori.

Opetus

Yxymsbörgin Yliopistossa voi suorittaa lukuisia erilaisia tutkintoja.

Käytöskoulu

Alin ja kaikille opiskelijoille pakollinen tutkinto on käytöskoulu, jossa muun muassa tentitään Ammoisilta Ajoilta peräisin oleva 1 871-pergamenttisivuinen uuden opiskelijan käytösopas. Suositellun aikataulun mukaan käytöskoulututkinto suoritetaan opintojen ensimmäisen vuoden aikana, mutta opiskelijakohtainen tahti voi myös nopeuttaa tai viivästyttää sen suorittamista. Kaikki opiskelijat eivät kestä käytöskoulun rankkaa tahtia, ja Yxymsbörgin Yliopistosta onkin enemmän karkureita kuin mistään muusta maailman yliopistosta. Kun opiskelija on läpäissyt käytöskoulun kiitettävin arvosanoin, hän saa valita oman pääaineen yliopiston tarjoamien aineiden joukosta ja erikoistua sen opintoihin. Joka vuosi merkittävä osa opiskelijoista saa opiskelusta tarpeekseen ja lopettaa yliopisto-opinnot saatuaan käytöskoulusta todistuksen, mutta käytöskoulu antaa myös mahdollisuuden syventyä käyttäytymistieteisiin, eikä osa opintojaan jatkaneistakaan opiskelijoista pääse ikinä käytöskoulua pidemmälle.

Käytöskoulu muodostaa samalla myös Yxymsbörgin puolustusvoimat, joita johtaa yliopiston rehtori.

Historia

Yliopiston perustaminen

Yliopiston perustamisajankohdasta tai perustamiseen johtaneista tapahtumista ei ole tietoa, mutta sitäkin enemmän legendoja, joita ei käydä tässä nyt läpi.

Kolmitoistavuotinen yö

Pääartikkeli: Kolmitoistavuotinen yö

Yxymsbörgin ajanlaskussa keskiyö 31.3.–1.4.7632 oli siitä erikoinen, että se kesti kolmetoista vuotta. Silloin Yxymsbörgiä hallitsi rehtori Alösius Doprausin syrjäyttänyt kuningas Granvur Sivistymätön.

Hurja Yö

Hurjalla Yöllä viitataan Yxymsbörgin ajanlaskussa 11.11.11111 sattuneisiin tapahtumiin, jotka saivat alkunsa rehtori Mikkoth Archhl Morhnin jäädessä eläkkeelle rehtorinvirastaan. Yön aikana jokainen kahdestatoista salaisesta vararehtorista julistautui vuorollaan Mikkothin seuraajaksi, ja yksitoista heistä sai surmansa erinäisissä epäilyttävissä olosuhteissa. Viimeinen henkiin jäänyt uusista rehtoreista oli Balum Tormentom Jaakkohl, joka hallitsi Yxymsbörgiä lähes 190 vuotta.

Ruusukaalisodat

Ensimmäinen Ruusukaalisota

Yxymsbörgin historian ensimmäinen ruusukaalisota tapahtui vuonna 12000 YA, kun rehtori Roselius Brassica lanseerasi ennennäkemättömän ruusukaalimenun, joka sisälsi viitenä päivänä viikossa pelkkää ruusukaalia. (Yliopiston Kollegion päätäntävallassa oli tiistain ja torstain ruokalistat.) Ruusukaalin kasvaneen kysynnän vuoksi paikalliset maanviljelijät eivät lopulta juuri muuta kasvattaneet, ja närkästyneet kansalaiset ryhtyivät kapinaan rehtoria vastaan kansalaisaktivisti Taipalius Brassican johdolla, joka sattui myös olemaan Roselius Brassican poika. Roselius kukistettiin ja Taipalius julistautui Yxymsbörgin rehtoriksi. Loppuelämäkseen Roselius suljettiin Yxymsbörgin tyrmiin ilman ainoatakaan annosta ruusukaalia. Sodan päätteeksi myös kaikki alueen maanviljelijät pidätettiin ja vangittiin kivinaamoiksi, koska viimeisen sukupolven ajan he olivat viljelleet pelkkää ruusukaalia, mikä oli Taipaliuksen valtakaudella pahin mahdollinen rikos.

Toinen Ruusukaalisota

Toinen ruusukaalisota syttyi vuonna 12031 YA, kun luonnonsuojelujärjestöt pyrkivät kieltämään uudelleen hylkeiden metsästämisen, jonka rehtori Taipalius Brassica oli sallinut. Tuohon aikaan joka päivä (tiistaita ja torstaita lukuun ottamatta) syötiin nimittäin pelkkää silakkaa eri muodoissa. Taipalius saatiin lopulta kukistettua ruusukaalipommeilla. Ruusukaalisotien jälkeen Kollegio rajoitti tulevien rehtoreiden oikeuksia päättää yxymsbörgiläisten ruokavaliosta yksimielisesti ja määräsi yliopistoon viikoittaisen sieniruokapäivän.

Kritiikki

Joissakin piireissä Yxymsbörgin Yliopistoa saatetaan pitää jokseenkin arveluttavana sen pimeisiin taikuuksiin keskittyvien tiedekuntien vuoksi. Yliopisto kuitenkin kiistää tällaisten tiedekuntien olemassaolon. Silti on kiistatonta, että Yxymsbörgin Yliopisto alkoi ensimmäisenä maailmassa myydä seikkailijoille laajoja henkivakuutuksia.

Katso myös

Stub.png Tämä sivu on tynkä eli lyhyt artikkeli. Voit auttaa Domhan-wikiä laajentamalla artikkelia.