Ero sivun ”Suo” versioiden välillä
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
[[Tiedosto:Suomaa1.png|200px|thumb|right|Esimerkiksi tältä voi suolla näyttää.]] | [[Tiedosto:Suomaa1.png|200px|thumb|right|Esimerkiksi tältä voi suolla näyttää.]] | ||
| − | '''Suo''' on useimpien mielestä aika ikävää seutua.<ref>Metso, Ferdinand von: ''Asukastyytyväisyys 101 eri biotoopissa'', s. 1202–1228. Walbaronin Kiinteistö-Wirasto | + | '''Suo''' on useimpien mielestä aika ikävää seutua.<ref>Metso, Ferdinand von: ''Asukastyytyväisyys 101 eri biotoopissa'', s. 1202–1228. Walbaronin Kiinteistö-Wirasto, 1886 WUA.</ref> Sinne voi upota, ainakin [[haarniska]]ssa. Ja vaikkei uppoaisikaan, haarniska voi ruostua rumasti. Muun muassa [[Turisas|turisaat]] viihtyvät soilla, ja vain siellä voi kohdata [[Suonaama|suonaamoja]]. Kohtaaminen jää usein elämän viimeiseksi kokemukseksi, mutta sitäkin jännittävämmäksi. |
| − | Soilla elää niiden ikävyyden vuoksi melko usein [[Lainsuojattomat|lainsuojattomia]], koska [[seikkailijat]] eivät välttämättä haarniskoissaan viitsi etsiytyä siellä heidän jäljilleen. | + | Soilla elää niiden ikävyyden vuoksi melko usein [[Lainsuojattomat|lainsuojattomia]], koska [[seikkailijat]] eivät välttämättä haarniskoissaan viitsi etsiytyä siellä heidän jäljilleen. [[Viemäri]]t voivat monesti johtaa [[Kaupunki|kaupungeista]] soille. |
| + | |||
| + | Erään tunnetun sanonnan mukaan suo on siellä ja [[vetelä]] täällä.<ref>''Sukkelimmat sananparret ja kalleimmat sananlaskut'', s. 672. Kruununmaan Kansatieteen Seura, 230 KA.</ref> Perinteisesti tämän on katsottu riippuvan oikeastaan täysin havainnoijan sijainnista, mutta tuore kvanttifysikaalinen pohdiskelu on asettunut jossakin määrin tukemaan alkuperäistä kansanperinteen hypoteesia.<ref>Muster, Mark: ”Suo and vetelä”. ''Folklore and Quantum Physics'' 60(2), s. 788–812. Yxymsbörg University Press, 329 KA.</ref> | ||
==Lähteet== | ==Lähteet== | ||
Versio 4. maaliskuuta 2017 kello 20.33
Suo on useimpien mielestä aika ikävää seutua.[1] Sinne voi upota, ainakin haarniskassa. Ja vaikkei uppoaisikaan, haarniska voi ruostua rumasti. Muun muassa turisaat viihtyvät soilla, ja vain siellä voi kohdata suonaamoja. Kohtaaminen jää usein elämän viimeiseksi kokemukseksi, mutta sitäkin jännittävämmäksi.
Soilla elää niiden ikävyyden vuoksi melko usein lainsuojattomia, koska seikkailijat eivät välttämättä haarniskoissaan viitsi etsiytyä siellä heidän jäljilleen. Viemärit voivat monesti johtaa kaupungeista soille.
Erään tunnetun sanonnan mukaan suo on siellä ja vetelä täällä.[2] Perinteisesti tämän on katsottu riippuvan oikeastaan täysin havainnoijan sijainnista, mutta tuore kvanttifysikaalinen pohdiskelu on asettunut jossakin määrin tukemaan alkuperäistä kansanperinteen hypoteesia.[3]
Lähteet
- ↑ Metso, Ferdinand von: Asukastyytyväisyys 101 eri biotoopissa, s. 1202–1228. Walbaronin Kiinteistö-Wirasto, 1886 WUA.
- ↑ Sukkelimmat sananparret ja kalleimmat sananlaskut, s. 672. Kruununmaan Kansatieteen Seura, 230 KA.
- ↑ Muster, Mark: ”Suo and vetelä”. Folklore and Quantum Physics 60(2), s. 788–812. Yxymsbörg University Press, 329 KA.