Ero sivun ”Kuningas” versioiden välillä
| Rivi 18: | Rivi 18: | ||
== Kruunun periytyminen == | == Kruunun periytyminen == | ||
| − | Jos kuningas ei ennen kuolemaansa ole nimittänyt itselleen seuraajaa, kruunun saa yleensä hänen vanhin poikansa [[prinssi]]. Jos poikia ei ole, valta siirtyy vanhimmalle miespuoliselle elossa olevalle sukulaiselle, ensisijaisesti isänpuolisesta sukuhaarasta. Jos nekin loppuvat, saattaa kyseeseen tulla vanhin [[prinsessa]], mutta tällöin kuningaskunnan johto tuskin tulee nauttimaan kovin suurta suosiota kansan keskuudessa. Eräät valtaan nousseet prinsessat ovat nimittäin määränneet valtakunnan kaikki | + | Jos kuningas ei ennen kuolemaansa ole nimittänyt itselleen seuraajaa, kruunun saa yleensä hänen vanhin poikansa [[prinssi]]. Jos poikia ei ole, valta siirtyy vanhimmalle miespuoliselle elossa olevalle sukulaiselle, ensisijaisesti isänpuolisesta sukuhaarasta. Jos nekin loppuvat, saattaa kyseeseen tulla vanhin [[prinsessa]], mutta tällöin kuningaskunnan johto tuskin tulee nauttimaan kovin suurta suosiota kansan keskuudessa. Eräät valtaan nousseet prinsessat ovat nimittäin määränneet valtakunnan kaikki [[herne]]pellot poltettaviksi ja käyttäneet huomattavan siivun valtion budjetista asusteisiin ja sisustukseen.<ref>Stock, S.: ''Political Economics and Its Consequences during the Age of Kings'', s. 215. Kruunungin Yliopiston kansantaloustieteen laitos, 328 KA.</ref> Jos käy niin epäonnisesti, ettei satu olemaan vallassa olevalle kuninkaalle sukua, voi kruunun saada itselleen myös valloittamalla kuningaskunnan tai johtamalla onnistunutta [[vallankumous]]ta. Sen sijaan kivestä kiskottuja tai [[järvenneito]]jen ojentelemia [[miekka|miekkoja]] ei useimmiten ole pidetty legitiimeinä kuninkuuden perusteina. |
== Kuninkaan turvallisuudesta == | == Kuninkaan turvallisuudesta == | ||
Versio 1. joulukuuta 2018 kello 02.26
| Kuningas | |
 | |
    | |
| Laji: | Ihmiset |
| Luokka: | Kuninkaalliset |
Kuningas on, ainakin nimellisesti, useimpien ihmisyhdyskuntien johtaja. Käytännössä valta on usein kuitenkin kuninkaan nimittämällä pienellä neuvostolla, joka hoitaa valtakunnan asioita kuninkaan nauttiessa elämästään, ja kuningasta käytetään vain julkisissa esiintymisissä edustamaan valtakunnan johtoa. Kuninkaan yleisiä tunnusmerkkejä ovat esimerkiksi kruunu, valtikka, valtakunnanomena ja kärpännahkaviitta.
Kuninkaan hallitsemaa aluetta kutsutaan kuningaskunnaksi. Kuninkaat asuvat yleensä kuninkaanlinnassa. Kruununmaan sellainen sijaitsee pääkaupunki Kruunungissa. Vastaavasti Easnothin kuninkaanlinna sijaitsee Coolpoolissa.
Kuninkuuden historiaa
Kruununmaassa siirryttiin Kuninkaiden Aikaan, kun ruhtinas Manorick von Soram yhdisti joukon kahakoivia ruhtinaskuntia yhdeksi valtakunnaksi ja rupesi hallitsemaan sitä. Koko von Soramin projekti oli hetken jo vaarassa epäonnistua, kun Tamberinmaan Luserius Paltsu melkein voitti Manorickin yhdistämissodan viimeisessä kaksintaistelussa. Viime hetkellä kuitenkin Manorickin musta ritari tuli apuun ja leikkasi Paltsun pään tämän harteilta.
Kruunun periytyminen
Jos kuningas ei ennen kuolemaansa ole nimittänyt itselleen seuraajaa, kruunun saa yleensä hänen vanhin poikansa prinssi. Jos poikia ei ole, valta siirtyy vanhimmalle miespuoliselle elossa olevalle sukulaiselle, ensisijaisesti isänpuolisesta sukuhaarasta. Jos nekin loppuvat, saattaa kyseeseen tulla vanhin prinsessa, mutta tällöin kuningaskunnan johto tuskin tulee nauttimaan kovin suurta suosiota kansan keskuudessa. Eräät valtaan nousseet prinsessat ovat nimittäin määränneet valtakunnan kaikki hernepellot poltettaviksi ja käyttäneet huomattavan siivun valtion budjetista asusteisiin ja sisustukseen.[1] Jos käy niin epäonnisesti, ettei satu olemaan vallassa olevalle kuninkaalle sukua, voi kruunun saada itselleen myös valloittamalla kuningaskunnan tai johtamalla onnistunutta vallankumousta. Sen sijaan kivestä kiskottuja tai järvenneitojen ojentelemia miekkoja ei useimmiten ole pidetty legitiimeinä kuninkuuden perusteina.
Kuninkaan turvallisuudesta
Kuningas on yleensä valtion oleellisin henkilö. Siksi niiden mukana seuraa kaikkialle kamala joukko hovin väkeä ja turvamiehiä, ellei kuningas ole onnistunut pakenemaan valeasussa. Esimerkiksi Kruununmaan kuninkaan saattue koostuu yleensä kuninkaankaartin johtohahmoista, ritareista ja tarkka-ampujista, joiden tehtävänä on torjua kuningasta vastaan tehdyt aseelliset ja aseettomat hyökkäykset. Lisäksi saattuessa seuraa mukana viestinviejiä kuninkaan yhteydenpitoa varten ja lääkintämiehiä tapaturmien varalta. Viimeisenä tulee ruumiinvartijat ja haudankaivajat, joiden tehtävänä on huolehtia kuninkaan ruumiin asianmukaisesta suojelusta ja hautaamisesta, jos tämä sattuu joutumaan salamurhaajien tai luonnonvoimien uhriksi.
Lähteet
- ↑ Stock, S.: Political Economics and Its Consequences during the Age of Kings, s. 215. Kruunungin Yliopiston kansantaloustieteen laitos, 328 KA.
|
Tämä sivu on tynkä eli lyhyt artikkeli. Voit auttaa Domhan-wikiä laajentamalla artikkelia. |