Ero sivun ”Fredrik Karhu” versioiden välillä
| Rivi 17: | Rivi 17: | ||
'''Fredrik Karhu''' (212–289 [[Kuninkaiden Aika|KA]]) oli yksi [[Kruununmaa]]n kuuluisimmista [[Tutkija|luonnontieteilijöistä]]. Hänen merkittävimpänä teoksenaan pidetään vuonna 299 KA ilmestynyttä alan klassikkoteosta nimeltä ''[[Maailman eläimet]]'', joka julkaistiin postuumisti hänen huoneestaan löytyneiden muistiinpanojen pohjalta kymmenen vuotta hänen kuolemansa jälkeen. | '''Fredrik Karhu''' (212–289 [[Kuninkaiden Aika|KA]]) oli yksi [[Kruununmaa]]n kuuluisimmista [[Tutkija|luonnontieteilijöistä]]. Hänen merkittävimpänä teoksenaan pidetään vuonna 299 KA ilmestynyttä alan klassikkoteosta nimeltä ''[[Maailman eläimet]]'', joka julkaistiin postuumisti hänen huoneestaan löytyneiden muistiinpanojen pohjalta kymmenen vuotta hänen kuolemansa jälkeen. | ||
| − | Karhu oli alhaista syntyperää ja joutui opiskelujensa aikana alinomaan taistelemaan rahapulaa vastaan. Hän menestyi kuitenkin opinnoissaan poikkeuslaatuisesti ja sai [[Kruunungin Yliopisto]]sta tutkijaprofessorin viran jo kolmenkymmenen vuoden iässä. Sen jälkeen hän vietti kymmeniä vuosia eri puolilla tunnettua maailmaa tutkien vastaan tulleita eläinlajeja, kunnes kuoli epäilyttävissä olosuhteissa työhuoneessaan palattuaan viimeisimmältä tutkimusretkeltään. | + | Karhu oli alhaista syntyperää ja joutui opiskelujensa aikana alinomaan taistelemaan rahapulaa vastaan. Hän menestyi kuitenkin opinnoissaan poikkeuslaatuisesti ja sai [[Kruunungin Yliopisto]]sta tutkijaprofessorin viran jo kolmenkymmenen vuoden iässä samana päivänä kun valmistui [[Kandidaatti|kandidaatiksi]] ja [[maisteri]]ksi. Sen jälkeen hän vietti kymmeniä vuosia eri puolilla tunnettua maailmaa tutkien vastaan tulleita eläinlajeja, kunnes kuoli epäilyttävissä olosuhteissa työhuoneessaan palattuaan viimeisimmältä tutkimusretkeltään. |
Karhulla oli yksi tytär, [[Meri Karhu|Meri]], joka seurasi isänsä jalanjälkiä ja erikoistui [[yliopisto]]ssa eläintieteisiin. Hän kuitenkin katosi isänsä kuoleman aikoihin tutkiessaan merieläimiä alueella, jolla niihin aikoihin tavattiin paljon [[merirosvo]]ja. | Karhulla oli yksi tytär, [[Meri Karhu|Meri]], joka seurasi isänsä jalanjälkiä ja erikoistui [[yliopisto]]ssa eläintieteisiin. Hän kuitenkin katosi isänsä kuoleman aikoihin tutkiessaan merieläimiä alueella, jolla niihin aikoihin tavattiin paljon [[merirosvo]]ja. | ||
Nykyinen versio 25. lokakuuta 2019 kello 20.07
| Fredrik Karhu Professori | |
| Laji: | Ihmiset |
| Luokka: | Tutkija |
| Syntymä: | 212 KA |
| Kuolema: | 289 KA |
| Lapset: | Meri Karhu |
Fredrik Karhu (212–289 KA) oli yksi Kruununmaan kuuluisimmista luonnontieteilijöistä. Hänen merkittävimpänä teoksenaan pidetään vuonna 299 KA ilmestynyttä alan klassikkoteosta nimeltä Maailman eläimet, joka julkaistiin postuumisti hänen huoneestaan löytyneiden muistiinpanojen pohjalta kymmenen vuotta hänen kuolemansa jälkeen.
Karhu oli alhaista syntyperää ja joutui opiskelujensa aikana alinomaan taistelemaan rahapulaa vastaan. Hän menestyi kuitenkin opinnoissaan poikkeuslaatuisesti ja sai Kruunungin Yliopistosta tutkijaprofessorin viran jo kolmenkymmenen vuoden iässä samana päivänä kun valmistui kandidaatiksi ja maisteriksi. Sen jälkeen hän vietti kymmeniä vuosia eri puolilla tunnettua maailmaa tutkien vastaan tulleita eläinlajeja, kunnes kuoli epäilyttävissä olosuhteissa työhuoneessaan palattuaan viimeisimmältä tutkimusretkeltään.
Karhulla oli yksi tytär, Meri, joka seurasi isänsä jalanjälkiä ja erikoistui yliopistossa eläintieteisiin. Hän kuitenkin katosi isänsä kuoleman aikoihin tutkiessaan merieläimiä alueella, jolla niihin aikoihin tavattiin paljon merirosvoja.
Kritiikki
Koska Karhun kuoleman ja Maailman eläinten julkaisun välillä kului niin kauan aikaa, osa tiedeyhteisön tutkijoista on kyseenalaistanut Fredrik Karhun aseman teoksen kirjoittajana.lähde? Karhun kannattajat kuitenkin puolustautuvat sanomalla, että viivästys johtui kirjan paksuudesta ja tutkimuksen rahoitukseen liittyneistä erimielisyyksistä.lähde?
|
Tämä sivu on tynkä eli lyhyt artikkeli. Voit auttaa Domhan-wikiä laajentamalla artikkelia. |