Ero sivun ”Meri” versioiden välillä
Rivi 2: | Rivi 2: | ||
[[Kansainvaellusten Aika]] tavataan jakaa kahteen vaiheeseen sen mukaan, milloin [[ihmiset]] oppivat rakentamaan merikelpoisia aluksia ja alkoivat levittäytyä myös manterelta toiselle.<ref>Paltsu, Haltsu: ''Kanootin kapean merille työnsin'', s. vii–xi. Omakustanne, 349 KA.</ref> Siitä lähtien merenkulku on näytellyt keskeistä osaa Domhanin historiassa. | [[Kansainvaellusten Aika]] tavataan jakaa kahteen vaiheeseen sen mukaan, milloin [[ihmiset]] oppivat rakentamaan merikelpoisia aluksia ja alkoivat levittäytyä myös manterelta toiselle.<ref>Paltsu, Haltsu: ''Kanootin kapean merille työnsin'', s. vii–xi. Omakustanne, 349 KA.</ref> Siitä lähtien merenkulku on näytellyt keskeistä osaa Domhanin historiassa. | ||
+ | |||
+ | Äärimmäisessä pohjoisessa ja etelässä Valtamerta peittää ympäri vuoden paksu jääkerros. Purjehtiminen on näillä alueilla mahdotonta. | ||
== Lähteet == | == Lähteet == |
Versio 24. maaliskuuta 2017 kello 00.05
Meret ovat suuria, lievästi suolapitoisia vesistöjä. Oikeastaan Domhanissa on vain yksi yhtenäinen Valtameri. Se tavataan käytännön tarpeista jakaa osiin, joiden nimeämisestä ja rajoista on kuitenkin aina vallinnut tieteilijöiden keskuudessa merkittävää erimielisyyttä. Esimerkiksi Nymesian ja Theresian välinen merialue on tunnettu ajankohdasta ja näkökulmasta riippuen muun muassa Etelämerenä, Pohjanmerenä, Keskisenä Merenä, Kaukamerenä, Kaapparimerenä ja Ravunkääntäjänmerenä.
Kansainvaellusten Aika tavataan jakaa kahteen vaiheeseen sen mukaan, milloin ihmiset oppivat rakentamaan merikelpoisia aluksia ja alkoivat levittäytyä myös manterelta toiselle.[1] Siitä lähtien merenkulku on näytellyt keskeistä osaa Domhanin historiassa.
Äärimmäisessä pohjoisessa ja etelässä Valtamerta peittää ympäri vuoden paksu jääkerros. Purjehtiminen on näillä alueilla mahdotonta.
Lähteet
- ↑ Paltsu, Haltsu: Kanootin kapean merille työnsin, s. vii–xi. Omakustanne, 349 KA.
Tämä sivu on tynkä eli lyhyt artikkeli. Voit auttaa Domhan-wikiä laajentamalla artikkelia. |