Ero sivun ”Pohjoinen” versioiden välillä
| (3 välissä olevaa versiota samalta käyttäjältä ei näytetä) | |||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
[[Tiedosto:Viikinkilaiva.png|thumb|Kesäisin Pohjoisen rantoja pitkin pääsee kulkemaan näppärästi [[viikïnkilaiva]]lla.]] | [[Tiedosto:Viikinkilaiva.png|thumb|Kesäisin Pohjoisen rantoja pitkin pääsee kulkemaan näppärästi [[viikïnkilaiva]]lla.]] | ||
| − | '''Pohjoinen''' (viikïnkien kielellä ''Pohjoïnen'') on [[Viikïngit|viikïnkien]] muinainen kotimaa. Se sijaitsee [[Nymesia]]n luoteisosissa ja sinne on viileästä ilmastosta johtuvan [[jää]]peitteen takia varsin hankala päästä. Pohjoisen luonto on [[kallio]]ineen ja [[lumi]]peitteineen varsin | + | '''Pohjoinen''' (viikïnkien kielellä ''Pohjoïnen'') on [[Viikïngit|viikïnkien]] muinainen kotimaa. Se sijaitsee [[Nymesia]]n luoteisosissa ja sinne on viileästä ilmastosta johtuvan [[jää]]peitteen takia varsin hankala päästä. Pohjoisen luonto on [[kallio]]ineen ja [[lumi]]peitteineen varsin [[hedelmä]]töntä ja yksitoikkoisen näköistä. Pohjoisen viikïngit hankkivat elantonsa pääasiassa ryöstelemällä, [[kala]]stelemalla, [[Sienet|sienestämällä]], [[marsu]]stelemalla sekä metsästämällä hirmuisia [[Lumimies|lumimiehiä]], joita vastaan he ovat tottuneet taistelemaan paljain käsin. |
== Pohjoisen löytyminen == | == Pohjoisen löytyminen == | ||
| Rivi 8: | Rivi 8: | ||
== Kuuluisia pohjoislaisia sukuja == | == Kuuluisia pohjoislaisia sukuja == | ||
Pohjoisesta on kotoisin muiden muassa [[Kruununmaa]]ssakin kuuluisaksi tullut [[Sturreng]]-suku, joka 400-luvun alussa [[Ruhtinaiden Aika|RA]] saapui Kruununmaahan [[Pohjoiset vuoret|Pohjoisten vuorten]] yli ja perusti [[Susimaat|Susimaille]] [[Farrau]]n kaupungin. Kruununmaassa Sturrengeita pidetään hurjina sotureina, mutta todellisuudessa Sturrengit olivat ensimmäisiä, joiden rohkeus petti Pohjoisen karuissa olosuhteissa, minkä vuoksi he pakenivat etelämmän lauhkeammille vyöhykkeille. | Pohjoisesta on kotoisin muiden muassa [[Kruununmaa]]ssakin kuuluisaksi tullut [[Sturreng]]-suku, joka 400-luvun alussa [[Ruhtinaiden Aika|RA]] saapui Kruununmaahan [[Pohjoiset vuoret|Pohjoisten vuorten]] yli ja perusti [[Susimaat|Susimaille]] [[Farrau]]n kaupungin. Kruununmaassa Sturrengeita pidetään hurjina sotureina, mutta todellisuudessa Sturrengit olivat ensimmäisiä, joiden rohkeus petti Pohjoisen karuissa olosuhteissa, minkä vuoksi he pakenivat etelämmän lauhkeammille vyöhykkeille. | ||
| + | |||
| + | == Sienellisyys == | ||
| + | Vaikka Pohjoinen onkin kasvillisuudeltaan karua seutua, siellä tavataan kuitenkin paljon sieniä, jotka ovat kalastuksen ohella yksi alueen asukkaiden tärkeimmistä ravinnonlähteistä.<ref>Ruokanen, Eïjoo (toim.): ''Sienestys ja Kalastus''. Karhumedia, Pohjoïsen suurin 12 kertaa vuodessa ilmestyvä aikakauslehti [[Sankareiden Aika|Sankareiden Ajoista]] lähtien.</ref> Sienet ovat oleellinen osa myös alueella asuvien heimojen [[uskonto]]a – viikïnkien pyhä kirja on mitä herkullisimpia reseptejä sisältävä [[Niilo Kaimaani]]n ''[[Pohjoïsen mykologia]]'', josta muun muassa [[Kruununmaa]]n kansalliseepoksen [[Kalavale]]en uskotaan ottaneen vaikutteita omaan luomistaruunsa. | ||
| + | |||
| + | == Lähteet == | ||
| + | <references/> | ||
[[Luokka:Alueet]] | [[Luokka:Alueet]] | ||
[[Luokka:Nymesia]] | [[Luokka:Nymesia]] | ||
Nykyinen versio 4. syyskuuta 2020 kello 22.54
Pohjoinen (viikïnkien kielellä Pohjoïnen) on viikïnkien muinainen kotimaa. Se sijaitsee Nymesian luoteisosissa ja sinne on viileästä ilmastosta johtuvan jääpeitteen takia varsin hankala päästä. Pohjoisen luonto on kallioineen ja lumipeitteineen varsin hedelmätöntä ja yksitoikkoisen näköistä. Pohjoisen viikïngit hankkivat elantonsa pääasiassa ryöstelemällä, kalastelemalla, sienestämällä, marsustelemalla sekä metsästämällä hirmuisia lumimiehiä, joita vastaan he ovat tottuneet taistelemaan paljain käsin.
Pohjoisen löytyminen
Varsinaisesti Pohjoinen on löydetty jo Kultaisilla Ajoilla, ja viikïngit olivatkin alun perin walbaronilaisia siirtolaisia. Walbaronin Uudella Ajalla Pohjoisessa ei kuitenkaan enää olla käyty, mutta vaikeisiin olosuhteisiin tottuneet viikïnkiyhteisöt selvisivät vaikeuksitta Mustan Ajan yli.
Kuuluisia pohjoislaisia sukuja
Pohjoisesta on kotoisin muiden muassa Kruununmaassakin kuuluisaksi tullut Sturreng-suku, joka 400-luvun alussa RA saapui Kruununmaahan Pohjoisten vuorten yli ja perusti Susimaille Farraun kaupungin. Kruununmaassa Sturrengeita pidetään hurjina sotureina, mutta todellisuudessa Sturrengit olivat ensimmäisiä, joiden rohkeus petti Pohjoisen karuissa olosuhteissa, minkä vuoksi he pakenivat etelämmän lauhkeammille vyöhykkeille.
Sienellisyys
Vaikka Pohjoinen onkin kasvillisuudeltaan karua seutua, siellä tavataan kuitenkin paljon sieniä, jotka ovat kalastuksen ohella yksi alueen asukkaiden tärkeimmistä ravinnonlähteistä.[1] Sienet ovat oleellinen osa myös alueella asuvien heimojen uskontoa – viikïnkien pyhä kirja on mitä herkullisimpia reseptejä sisältävä Niilo Kaimaanin Pohjoïsen mykologia, josta muun muassa Kruununmaan kansalliseepoksen Kalavaleen uskotaan ottaneen vaikutteita omaan luomistaruunsa.
Lähteet
- ↑ Ruokanen, Eïjoo (toim.): Sienestys ja Kalastus. Karhumedia, Pohjoïsen suurin 12 kertaa vuodessa ilmestyvä aikakauslehti Sankareiden Ajoista lähtien.