Ero sivun ”Suo” versioiden välillä
(Ak: Uusi sivu: 200px|thumb|right|Esimerkiksi tältä voi suolla näyttää. '''Suo''' on aika ikävää seutua. Sinne voi upota, ainakin haarniskassa. Ja vaikkei uppoaisi...) |
|||
| (2 välissä olevaa versiota toisen käyttäjän tekemänä ei näytetä) | |||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
[[Tiedosto:Suomaa1.png|200px|thumb|right|Esimerkiksi tältä voi suolla näyttää.]] | [[Tiedosto:Suomaa1.png|200px|thumb|right|Esimerkiksi tältä voi suolla näyttää.]] | ||
| − | '''Suo''' on aika ikävää seutua. Sinne voi upota, ainakin | + | '''Suo''' on useimpien mielestä aika ikävää seutua.<ref>Metso, Ferdinand von: ''Asukastyytyväisyys 101 eri biotoopissa'', s. 1202–1228. Walbaronin Kiinteistö-Wirasto, 1886 WUA.</ref> Sinne voi upota, ainakin [[haarniska]]ssa. Ja vaikkei uppoaisikaan, haarniska voi ruostua rumasti. Muun muassa [[Turisas|turisaat]] viihtyvät soilla, ja vain siellä voi kohdata [[Suonaama|suonaamoja]]. Kohtaaminen jää usein elämän viimeiseksi kokemukseksi, mutta sitäkin jännittävämmäksi. |
| + | |||
| + | Soilla elää niiden ikävyyden vuoksi melko usein [[Lainsuojattomat|lainsuojattomia]], koska [[seikkailijat]] eivät välttämättä haarniskoissaan viitsi etsiytyä siellä heidän jäljilleen. [[Viemäri]]t voivat monesti johtaa [[Kaupunki|kaupungeista]] soille. | ||
| + | |||
| + | Erään tunnetun sanonnan mukaan suo on siellä ja [[vetelä]] täällä.<ref>''Sukkelimmat sananparret ja kalleimmat sananlaskut'', s. 672. Kruununmaan Kansatieteen Seura, 230 KA.</ref> Perinteisesti tämän on katsottu riippuvan oikeastaan täysin havainnoijan sijainnista, mutta tuore [[Kvanttifysiikka|kvanttifysikaalinen]] pohdiskelu on asettunut jossakin määrin tukemaan alkuperäistä [[Kansanperinne|kansanperinteen]] hypoteesia.<ref>Muster, Mark: ”Suo and vetelä”. ''Folklore and Quantum Physics'' 60(2), s. 788–812. Yxymsbörg University Press, 329 KA.</ref> | ||
| + | |||
| + | ==Lähteet== | ||
| + | <references /> | ||
[[Luokka:Maastot]] | [[Luokka:Maastot]] | ||
Nykyinen versio 1. joulukuuta 2018 kello 17.42
Suo on useimpien mielestä aika ikävää seutua.[1] Sinne voi upota, ainakin haarniskassa. Ja vaikkei uppoaisikaan, haarniska voi ruostua rumasti. Muun muassa turisaat viihtyvät soilla, ja vain siellä voi kohdata suonaamoja. Kohtaaminen jää usein elämän viimeiseksi kokemukseksi, mutta sitäkin jännittävämmäksi.
Soilla elää niiden ikävyyden vuoksi melko usein lainsuojattomia, koska seikkailijat eivät välttämättä haarniskoissaan viitsi etsiytyä siellä heidän jäljilleen. Viemärit voivat monesti johtaa kaupungeista soille.
Erään tunnetun sanonnan mukaan suo on siellä ja vetelä täällä.[2] Perinteisesti tämän on katsottu riippuvan oikeastaan täysin havainnoijan sijainnista, mutta tuore kvanttifysikaalinen pohdiskelu on asettunut jossakin määrin tukemaan alkuperäistä kansanperinteen hypoteesia.[3]
Lähteet
- ↑ Metso, Ferdinand von: Asukastyytyväisyys 101 eri biotoopissa, s. 1202–1228. Walbaronin Kiinteistö-Wirasto, 1886 WUA.
- ↑ Sukkelimmat sananparret ja kalleimmat sananlaskut, s. 672. Kruununmaan Kansatieteen Seura, 230 KA.
- ↑ Muster, Mark: ”Suo and vetelä”. Folklore and Quantum Physics 60(2), s. 788–812. Yxymsbörg University Press, 329 KA.