Ero sivun ”Meri” versioiden välillä
| (2 välissä olevaa versiota 2 käyttäjän tekeminä ei näytetä) | |||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
| − | '''Meret''' ovat suuria, lievästi [[suola]]pitoisia [[vesi]]stöjä. Oikeastaan [[Domhan]]issa on vain yksi yhtenäinen [[Valtameri]]. Se tavataan käytännön tarpeista jakaa osiin, joiden nimeämisestä ja rajoista on kuitenkin aina vallinnut [[Tutkija|tieteilijöiden]] keskuudessa merkittävää erimielisyyttä. Esimerkiksi [[Nymesia]]n ja [[Theresia]]n välinen merialue on tunnettu ajankohdasta ja näkökulmasta riippuen muun muassa Etelämerenä, Pohjanmerenä, Keskisenä Merenä, Kaukamerenä, Kaapparimerenä ja | + | '''Meret''' ovat suuria, lievästi [[suola]]pitoisia [[vesi]]stöjä. Oikeastaan [[Domhan]]issa on vain yksi yhtenäinen [[Valtameri]]. Se tavataan käytännön tarpeista jakaa osiin, joiden nimeämisestä ja rajoista on kuitenkin aina vallinnut [[Tutkija|tieteilijöiden]] keskuudessa merkittävää erimielisyyttä. Esimerkiksi [[Nymesia]]n ja [[Theresia]]n välinen merialue on tunnettu ajankohdasta ja näkökulmasta riippuen muun muassa Etelämerenä, Pohjanmerenä, Keskisenä Merenä, Kaukamerenä, Kaapparimerenä, Ravunkääntäjänmerenä ja [[Välimeri|Välimerenä]]. |
[[Kansainvaellusten Aika]] tavataan jakaa kahteen vaiheeseen sen mukaan, milloin [[ihmiset]] oppivat rakentamaan merikelpoisia aluksia ja alkoivat levittäytyä myös manterelta toiselle.<ref>Paltsu, Haltsu: ''Kanootin kapean merille työnsin'', s. vii–xi. Omakustanne, 349 KA.</ref> Siitä lähtien merenkulku on näytellyt keskeistä osaa Domhanin historiassa. | [[Kansainvaellusten Aika]] tavataan jakaa kahteen vaiheeseen sen mukaan, milloin [[ihmiset]] oppivat rakentamaan merikelpoisia aluksia ja alkoivat levittäytyä myös manterelta toiselle.<ref>Paltsu, Haltsu: ''Kanootin kapean merille työnsin'', s. vii–xi. Omakustanne, 349 KA.</ref> Siitä lähtien merenkulku on näytellyt keskeistä osaa Domhanin historiassa. | ||
Äärimmäisessä pohjoisessa ja etelässä Valtamerta peittää ympäri vuoden paksu jääkerros. Purjehtiminen on näillä alueilla mahdotonta. | Äärimmäisessä pohjoisessa ja etelässä Valtamerta peittää ympäri vuoden paksu jääkerros. Purjehtiminen on näillä alueilla mahdotonta. | ||
| + | |||
| + | Myös erityisen suuria järviä voidaan harhaanjohtavasti kutsua meriksi (tai tarkemmin sisämeriksi). [[Westhania]]n keskellä sijaitseva laskujoeton [[Pishaniameri]] täyttääkin monet meren kriteerit, sillä sen vesi on melkolailla suolaista. | ||
== Lähteet == | == Lähteet == | ||
Nykyinen versio 23. huhtikuuta 2017 kello 15.50
Meret ovat suuria, lievästi suolapitoisia vesistöjä. Oikeastaan Domhanissa on vain yksi yhtenäinen Valtameri. Se tavataan käytännön tarpeista jakaa osiin, joiden nimeämisestä ja rajoista on kuitenkin aina vallinnut tieteilijöiden keskuudessa merkittävää erimielisyyttä. Esimerkiksi Nymesian ja Theresian välinen merialue on tunnettu ajankohdasta ja näkökulmasta riippuen muun muassa Etelämerenä, Pohjanmerenä, Keskisenä Merenä, Kaukamerenä, Kaapparimerenä, Ravunkääntäjänmerenä ja Välimerenä.
Kansainvaellusten Aika tavataan jakaa kahteen vaiheeseen sen mukaan, milloin ihmiset oppivat rakentamaan merikelpoisia aluksia ja alkoivat levittäytyä myös manterelta toiselle.[1] Siitä lähtien merenkulku on näytellyt keskeistä osaa Domhanin historiassa.
Äärimmäisessä pohjoisessa ja etelässä Valtamerta peittää ympäri vuoden paksu jääkerros. Purjehtiminen on näillä alueilla mahdotonta.
Myös erityisen suuria järviä voidaan harhaanjohtavasti kutsua meriksi (tai tarkemmin sisämeriksi). Westhanian keskellä sijaitseva laskujoeton Pishaniameri täyttääkin monet meren kriteerit, sillä sen vesi on melkolailla suolaista.
Lähteet
- ↑ Paltsu, Haltsu: Kanootin kapean merille työnsin, s. vii–xi. Omakustanne, 349 KA.
|
Tämä sivu on tynkä eli lyhyt artikkeli. Voit auttaa Domhan-wikiä laajentamalla artikkelia. |