Valaat - Muutoshistoria

Mikko (1. syyskuuta 2019 kello 13.05)

2019-09-01T13:05:08Z

Haltsu (1. joulukuuta 2018 kello 16.43)

2018-12-01T16:43:19Z

Haltsu (30. marraskuuta 2018 kello 22.59)

2018-11-30T22:59:24Z

Mikko (6. heinäkuuta 2018 kello 21.20)

2018-07-06T21:20:19Z

Haltsu (6. heinäkuuta 2018 kello 21.12)

2018-07-06T21:12:39Z

Mikko (2. kesäkuuta 2017 kello 23.14)

2017-06-02T23:14:07Z

Haltsu (26. toukokuuta 2017 kello 18.35)

2017-05-26T18:35:52Z

Mikko: Ak: Uusi sivu: '''Valaat''' ovat suurikokoisia mereneläviä, joita esiintyy enimmäkseen Valtameressä. Ne ovat vähän niin kuin isoja kaloja, mutta aivan eri evoluuti...

2017-05-26T17:58:20Z

Ak: Uusi sivu: '''Valaat''' ovat suurikokoisia mereneläviä, joita esiintyy enimmäkseen Valtameressä. Ne ovat vähän niin kuin isoja kaloja, mutta aivan eri evoluuti...

Uusi sivu

'''Valaat''' ovat suurikokoisia mereneläviä, joita esiintyy enimmäkseen [[Valtameri|Valtameressä]]. Ne ovat vähän niin kuin isoja [[kalat|kaloja]], mutta aivan eri [[evoluutio]]haaraa, ja kaloja enemmän ne ovatkin sukua [[lohikäärme]]ille. Pääsääntöisesti valaat käyttävät ravinnokseen itseään pienempiä meren herkkuja, kuten kaloja ja [[Laiva|laivoja]]. Suuren kokonsa vuoksi valailla on luonnossa vain vähän vihollisia. Niistä merkittävimpiä ovat [[merikäärmeet]], valaanpyyntialukset ja [[Kaljuunansyöjäraakku|kaljuunansyöjäraakut]].

[[Ihmiset|Ihmisille]] valaat ovat yleensä varsin vaarattomia, paitsi jos sellaiseen sattuu törmäämään laivalla. Suurimpia merenpinnan tuntumassa uiskentelevia valaita saattaa erehtyä luulemaan jopa saariksi. Monet [[löytöretkeilijät]] ovat joutuneet pettymään rakennettuaan valaan päälle [[Siirtokunta|siirtokunnan]], kun valas onkin äkkiarvaamatta päättänyt lähteä sukelluksiin.

Silloin tällöin ihmisiä tiedetään joutuneen vangiksi valaan vatsaan. Valaat eivät pureskele ravintoaan [[liiska]]ksi samalla tavalla kuin monet muut suuret eliölajit, joten ihminen voi periaatteessa selviytyä pitkiäkin aikoja valaan vatsassa. Vatsasta on hankala päästä pakoon, koska valaan avatessa kitansa sisään virtaa suuri vesimassa valtavalla voimalla. Sen sijaan siellä voi selvitä pitkäänkin [[Loinen|loisena]] kalastamalla valaan saalistamaa ravintoa ja varomalla [[Vatsahapot|vatsahappoja]]. Periaatteessa valaan ja ihmisen suhde voidaan käsittää symbioottiseksi, sillä valaan suuhun ajautuneita kaloja saalistavat ihmiset saattavat pelastaa valaan [[Ylensyönti|ylensyönniltä]]. Usein valaiden vatsoihin kehittyykin aikojen kuluessa hyvin pitkäikäisiäkin, usean sukupolven kattavia kyläyhteisöjä. Silloin tällöin valaiden vatsoista pelastetaan heimoja, joiden ainoa tieto valaan ulkopuolisesta maailmasta on peräisin suullisena perimätietona valaaseen muinoin joutuneilta esi-isiltä.

Vuonna 8901 [[Yxymsbörgin ajanlasku|YA]] [[Yxymsbörgin Yliopisto]]n oseanografisen tiedekunnan [[Tutkijat|tutkija]] [[Yrken]] jättäytyi tarkoituksella valaan saaliiksi. Muutaman vatsassa vietetyn vuoden työn jälkeen hän sai valjastettua valaan käskyvaltaansa erityisten [[lieke]]impulssien avulla. Sittemmin [[Yxymsbörgin puolustusvoimat]] on ottanut keksinnön käyttöönsä ja perustanut valaista vedenalaisen laivaston, jolla on taipumusta törmäillä muiden maiden lipun alla seilaaviin aluksiin. Useat [[valtio]]t ja [[luonnonsuojelujärjestö]]t ovat tuominneet toiminnan vastuuttomana.

[[Luokka:Lajit]]
[[Luokka:Maastot]]

@@ Rivi 1: / Rivi 1: @@
 '''Valaat''' ovat suurikokoisia mereneläviä, joita esiintyy enimmäkseen [[Valtameri|Valtameressä]]. Ne ovat vähän niin kuin isoja [[kalat|kaloja]], mutta aivan eri [[evoluutio]]haaraa, ja kaloja enemmän ne ovatkin sukua [[lohikäärme]]ille. Pääsääntöisesti valaat käyttävät ravinnokseen itseään pienempiä meren herkkuja, kuten kaloja ja [[Laiva|laivoja]]. Suuren kokonsa vuoksi valailla on luonnossa vain vähän vihollisia. Niistä merkittävimpiä ovat [[merikäärmeet]], valaanpyyntialukset ja [[Kaljuunansyöjäraakku|kaljuunansyöjäraakut]].
-[[Ihmiset|Ihmisille]] valaat ovat yleensä varsin vaarattomia, paitsi jos sellaiseen sattuu törmäämään laivalla. Suurimpia merenpinnan tuntumassa uiskentelevia valaita saattaa erehtyä luulemaan jopa saariksi. Monet [[löytöretkeilijät]] ovat joutuneet pettymään rakennettuaan valaan päälle [[Siirtokunta|siirtokunnan]], kun valas onkin äkkiarvaamatta päättänyt lähteä sukelluksiin.
+[[Ihmiset|Ihmisille]] valaat ovat yleensä varsin vaarattomia, paitsi jos sellaiseen sattuu törmäämään laivalla. Suurimpia merenpinnan tuntumassa uiskentelevia valaita saattaa erehtyä luulemaan jopa saariksi. Monet [[löytöretkeilijä]]t ovat joutuneet pettymään rakennettuaan valaan päälle [[Siirtokunta|siirtokunnan]], kun valas onkin äkkiarvaamatta päättänyt lähteä sukelluksiin.
 Silloin tällöin ihmisiä tiedetään joutuneen vangiksi valaan vatsaan. Valaat eivät pureskele ravintoaan [[liiska]]ksi samalla tavalla kuin monet muut suuret eliölajit, joten ihmisen on mahdollista selviytyä pitkiäkin aikoja valaan vatsassa. Vatsasta on hankala päästä pakoon, koska valaan avatessa kitansa sisään virtaa suuri vesimassa valtavalla voimalla. Sen sijaan siellä voi selvitä pitkäänkin [[Loinen|loisena]] kalastamalla valaan saalistamaa ravintoa ja varomalla [[vatsahappo]]ja. Jotkut myös viljelevät ravinnokseen [[Sienet|sieniä]]. Periaatteessa valaan ja ihmisen suhde voidaan käsittää symbioottiseksi, sillä valaan suuhun ajautuneita kaloja saalistavat ihmiset saattavat pelastaa valaan [[Ylensyönti|ylensyönniltä]]. Usein valaiden vatsoihin kehittyykin aikojen kuluessa hyvin pitkäikäisiäkin, usean sukupolven kattavia kyläyhteisöjä. Silloin tällöin valaiden vatsoista pelastetaan heimoja, joiden ainoa tieto valaan ulkopuolisesta maailmasta on peräisin suullisena perimätietona valaaseen muinoin joutuneilta esi-isiltä.

@@ Rivi 7: / Rivi 7: @@
 Vuonna 8901 [[Yxymsbörgin ajanlasku|YA]] [[Yxymsbörgin Yliopisto]]n oseanografisen tiedekunnan [[Tutkijat|tutkija]] [[Yrken]] jättäytyi tarkoituksella valaan saaliiksi. Muutaman vatsassa vietetyn vuoden työn jälkeen hän sai valjastettua valaan käskyvaltaansa erityisten [[lieke]]impulssien avulla. Sittemmin [[Yxymsbörgin puolustusvoimat]] on ottanut keksinnön käyttöönsä ja perustanut valaista vedenalaisen laivaston, [[Valaisto]]n, jolla on taipumusta törmäillä muiden maiden lipun alla seilaaviin aluksiin. Useat [[valtio]]t ja [[luonnonsuojelujärjestö]]t ovat tuominneet toiminnan vastuuttomana.
 [[Luokka:Kulkuneuvot]]
 [[Luokka:Maastot]]

@@ Rivi 3: / Rivi 3: @@
 [[Ihmiset|Ihmisille]] valaat ovat yleensä varsin vaarattomia, paitsi jos sellaiseen sattuu törmäämään laivalla. Suurimpia merenpinnan tuntumassa uiskentelevia valaita saattaa erehtyä luulemaan jopa saariksi. Monet [[löytöretkeilijät]] ovat joutuneet pettymään rakennettuaan valaan päälle [[Siirtokunta|siirtokunnan]], kun valas onkin äkkiarvaamatta päättänyt lähteä sukelluksiin.
-Silloin tällöin ihmisiä tiedetään joutuneen vangiksi valaan vatsaan. Valaat eivät pureskele ravintoaan [[liiska]]ksi samalla tavalla kuin monet muut suuret eliölajit, joten ihmisen on mahdollista selviytyä pitkiäkin aikoja valaan vatsassa. Vatsasta on hankala päästä pakoon, koska valaan avatessa kitansa sisään virtaa suuri vesimassa valtavalla voimalla. Sen sijaan siellä voi selvitä pitkäänkin [[Loinen|loisena]] kalastamalla valaan saalistamaa ravintoa ja varomalla [[Vatsahapot|vatsahappoja]]. Jotkut myös viljelevät ravinnokseen [[Sienet|sieniä]]. Periaatteessa valaan ja ihmisen suhde voidaan käsittää symbioottiseksi, sillä valaan suuhun ajautuneita kaloja saalistavat ihmiset saattavat pelastaa valaan [[Ylensyönti|ylensyönniltä]]. Usein valaiden vatsoihin kehittyykin aikojen kuluessa hyvin pitkäikäisiäkin, usean sukupolven kattavia kyläyhteisöjä. Silloin tällöin valaiden vatsoista pelastetaan heimoja, joiden ainoa tieto valaan ulkopuolisesta maailmasta on peräisin suullisena perimätietona valaaseen muinoin joutuneilta esi-isiltä.
+Silloin tällöin ihmisiä tiedetään joutuneen vangiksi valaan vatsaan. Valaat eivät pureskele ravintoaan [[liiska]]ksi samalla tavalla kuin monet muut suuret eliölajit, joten ihmisen on mahdollista selviytyä pitkiäkin aikoja valaan vatsassa. Vatsasta on hankala päästä pakoon, koska valaan avatessa kitansa sisään virtaa suuri vesimassa valtavalla voimalla. Sen sijaan siellä voi selvitä pitkäänkin [[Loinen|loisena]] kalastamalla valaan saalistamaa ravintoa ja varomalla [[vatsahappo]]ja. Jotkut myös viljelevät ravinnokseen [[Sienet|sieniä]]. Periaatteessa valaan ja ihmisen suhde voidaan käsittää symbioottiseksi, sillä valaan suuhun ajautuneita kaloja saalistavat ihmiset saattavat pelastaa valaan [[Ylensyönti|ylensyönniltä]]. Usein valaiden vatsoihin kehittyykin aikojen kuluessa hyvin pitkäikäisiäkin, usean sukupolven kattavia kyläyhteisöjä. Silloin tällöin valaiden vatsoista pelastetaan heimoja, joiden ainoa tieto valaan ulkopuolisesta maailmasta on peräisin suullisena perimätietona valaaseen muinoin joutuneilta esi-isiltä.
 Vuonna 8901 [[Yxymsbörgin ajanlasku|YA]] [[Yxymsbörgin Yliopisto]]n oseanografisen tiedekunnan [[Tutkijat|tutkija]] [[Yrken]] jättäytyi tarkoituksella valaan saaliiksi. Muutaman vatsassa vietetyn vuoden työn jälkeen hän sai valjastettua valaan käskyvaltaansa erityisten [[lieke]]impulssien avulla. Sittemmin [[Yxymsbörgin puolustusvoimat]] on ottanut keksinnön käyttöönsä ja perustanut valaista vedenalaisen laivaston, [[Valaisto]]n, jolla on taipumusta törmäillä muiden maiden lipun alla seilaaviin aluksiin. Useat [[valtio]]t ja [[luonnonsuojelujärjestö]]t ovat tuominneet toiminnan vastuuttomana.

@@ Rivi 3: / Rivi 3: @@
 [[Ihmiset|Ihmisille]] valaat ovat yleensä varsin vaarattomia, paitsi jos sellaiseen sattuu törmäämään laivalla. Suurimpia merenpinnan tuntumassa uiskentelevia valaita saattaa erehtyä luulemaan jopa saariksi. Monet [[löytöretkeilijät]] ovat joutuneet pettymään rakennettuaan valaan päälle [[Siirtokunta|siirtokunnan]], kun valas onkin äkkiarvaamatta päättänyt lähteä sukelluksiin.
-Silloin tällöin ihmisiä tiedetään joutuneen vangiksi valaan vatsaan. Valaat eivät pureskele ravintoaan [[liiska]]ksi samalla tavalla kuin monet muut suuret eliölajit, joten ihminen voi periaatteessa selviytyä pitkiäkin aikoja valaan vatsassa. Vatsasta on hankala päästä pakoon, koska valaan avatessa kitansa sisään virtaa suuri vesimassa valtavalla voimalla. Sen sijaan siellä voi selvitä pitkäänkin [[Loinen|loisena]] kalastamalla valaan saalistamaa ravintoa ja varomalla [[Vatsahapot|vatsahappoja]]. Jotkut myös viljelevät ravinnokseen [[Sienet|sieniä]]. Periaatteessa valaan ja ihmisen suhde voidaan käsittää symbioottiseksi, sillä valaan suuhun ajautuneita kaloja saalistavat ihmiset saattavat pelastaa valaan [[Ylensyönti|ylensyönniltä]]. Usein valaiden vatsoihin kehittyykin aikojen kuluessa hyvin pitkäikäisiäkin, usean sukupolven kattavia kyläyhteisöjä. Silloin tällöin valaiden vatsoista pelastetaan heimoja, joiden ainoa tieto valaan ulkopuolisesta maailmasta on peräisin suullisena perimätietona valaaseen muinoin joutuneilta esi-isiltä.
+Silloin tällöin ihmisiä tiedetään joutuneen vangiksi valaan vatsaan. Valaat eivät pureskele ravintoaan [[liiska]]ksi samalla tavalla kuin monet muut suuret eliölajit, joten ihmisen on mahdollista selviytyä pitkiäkin aikoja valaan vatsassa. Vatsasta on hankala päästä pakoon, koska valaan avatessa kitansa sisään virtaa suuri vesimassa valtavalla voimalla. Sen sijaan siellä voi selvitä pitkäänkin [[Loinen|loisena]] kalastamalla valaan saalistamaa ravintoa ja varomalla [[Vatsahapot|vatsahappoja]]. Jotkut myös viljelevät ravinnokseen [[Sienet|sieniä]]. Periaatteessa valaan ja ihmisen suhde voidaan käsittää symbioottiseksi, sillä valaan suuhun ajautuneita kaloja saalistavat ihmiset saattavat pelastaa valaan [[Ylensyönti|ylensyönniltä]]. Usein valaiden vatsoihin kehittyykin aikojen kuluessa hyvin pitkäikäisiäkin, usean sukupolven kattavia kyläyhteisöjä. Silloin tällöin valaiden vatsoista pelastetaan heimoja, joiden ainoa tieto valaan ulkopuolisesta maailmasta on peräisin suullisena perimätietona valaaseen muinoin joutuneilta esi-isiltä.
 Vuonna 8901 [[Yxymsbörgin ajanlasku|YA]] [[Yxymsbörgin Yliopisto]]n oseanografisen tiedekunnan [[Tutkijat|tutkija]] [[Yrken]] jättäytyi tarkoituksella valaan saaliiksi. Muutaman vatsassa vietetyn vuoden työn jälkeen hän sai valjastettua valaan käskyvaltaansa erityisten [[lieke]]impulssien avulla. Sittemmin [[Yxymsbörgin puolustusvoimat]] on ottanut keksinnön käyttöönsä ja perustanut valaista vedenalaisen laivaston, [[Valaisto]]n, jolla on taipumusta törmäillä muiden maiden lipun alla seilaaviin aluksiin. Useat [[valtio]]t ja [[luonnonsuojelujärjestö]]t ovat tuominneet toiminnan vastuuttomana.

@@ Rivi 3: / Rivi 3: @@
 [[Ihmiset|Ihmisille]] valaat ovat yleensä varsin vaarattomia, paitsi jos sellaiseen sattuu törmäämään laivalla. Suurimpia merenpinnan tuntumassa uiskentelevia valaita saattaa erehtyä luulemaan jopa saariksi. Monet [[löytöretkeilijät]] ovat joutuneet pettymään rakennettuaan valaan päälle [[Siirtokunta|siirtokunnan]], kun valas onkin äkkiarvaamatta päättänyt lähteä sukelluksiin.
-Silloin tällöin ihmisiä tiedetään joutuneen vangiksi valaan vatsaan. Valaat eivät pureskele ravintoaan [[liiska]]ksi samalla tavalla kuin monet muut suuret eliölajit, joten ihminen voi periaatteessa selviytyä pitkiäkin aikoja valaan vatsassa. Vatsasta on hankala päästä pakoon, koska valaan avatessa kitansa sisään virtaa suuri vesimassa valtavalla voimalla. Sen sijaan siellä voi selvitä pitkäänkin [[Loinen|loisena]] kalastamalla valaan saalistamaa ravintoa ja varomalla [[Vatsahapot|vatsahappoja]]. Periaatteessa valaan ja ihmisen suhde voidaan käsittää symbioottiseksi, sillä valaan suuhun ajautuneita kaloja saalistavat ihmiset saattavat pelastaa valaan [[Ylensyönti|ylensyönniltä]]. Usein valaiden vatsoihin kehittyykin aikojen kuluessa hyvin pitkäikäisiäkin, usean sukupolven kattavia kyläyhteisöjä. Silloin tällöin valaiden vatsoista pelastetaan heimoja, joiden ainoa tieto valaan ulkopuolisesta maailmasta on peräisin suullisena perimätietona valaaseen muinoin joutuneilta esi-isiltä.
+Silloin tällöin ihmisiä tiedetään joutuneen vangiksi valaan vatsaan. Valaat eivät pureskele ravintoaan [[liiska]]ksi samalla tavalla kuin monet muut suuret eliölajit, joten ihminen voi periaatteessa selviytyä pitkiäkin aikoja valaan vatsassa. Vatsasta on hankala päästä pakoon, koska valaan avatessa kitansa sisään virtaa suuri vesimassa valtavalla voimalla. Sen sijaan siellä voi selvitä pitkäänkin [[Loinen|loisena]] kalastamalla valaan saalistamaa ravintoa ja varomalla [[Vatsahapot|vatsahappoja]]. Jotkut myös viljelevät ravinnokseen [[Sienet|sieniä]]. Periaatteessa valaan ja ihmisen suhde voidaan käsittää symbioottiseksi, sillä valaan suuhun ajautuneita kaloja saalistavat ihmiset saattavat pelastaa valaan [[Ylensyönti|ylensyönniltä]]. Usein valaiden vatsoihin kehittyykin aikojen kuluessa hyvin pitkäikäisiäkin, usean sukupolven kattavia kyläyhteisöjä. Silloin tällöin valaiden vatsoista pelastetaan heimoja, joiden ainoa tieto valaan ulkopuolisesta maailmasta on peräisin suullisena perimätietona valaaseen muinoin joutuneilta esi-isiltä.
 Vuonna 8901 [[Yxymsbörgin ajanlasku|YA]] [[Yxymsbörgin Yliopisto]]n oseanografisen tiedekunnan [[Tutkijat|tutkija]] [[Yrken]] jättäytyi tarkoituksella valaan saaliiksi. Muutaman vatsassa vietetyn vuoden työn jälkeen hän sai valjastettua valaan käskyvaltaansa erityisten [[lieke]]impulssien avulla. Sittemmin [[Yxymsbörgin puolustusvoimat]] on ottanut keksinnön käyttöönsä ja perustanut valaista vedenalaisen laivaston, [[Valaisto]]n, jolla on taipumusta törmäillä muiden maiden lipun alla seilaaviin aluksiin. Useat [[valtio]]t ja [[luonnonsuojelujärjestö]]t ovat tuominneet toiminnan vastuuttomana.