Suo - Muutoshistoria

Mikko (1. joulukuuta 2018 kello 15.42)

2018-12-01T15:42:07Z

Haltsu (4. maaliskuuta 2017 kello 17.33)

2017-03-04T17:33:30Z

Haltsu (4. maaliskuuta 2017 kello 15.59)

2017-03-04T15:59:20Z

Mikko: Ak: Uusi sivu: Esimerkiksi tältä voi suolla näyttää. '''Suo''' on aika ikävää seutua. Sinne voi upota, ainakin haarniskassa. Ja vaikkei uppoaisi...

2015-12-22T08:13:13Z

Ak: Uusi sivu: 200px|thumb|right|Esimerkiksi tältä voi suolla näyttää. '''Suo''' on aika ikävää seutua. Sinne voi upota, ainakin haarniskassa. Ja vaikkei uppoaisi...

Uusi sivu

[[Tiedosto:Suomaa1.png|200px|thumb|right|Esimerkiksi tältä voi suolla näyttää.]]
'''Suo''' on aika ikävää seutua. Sinne voi upota, ainakin haarniskassa. Ja vaikkei uppoaisikaan, haarniska voi ruostua rumasti. Muun muassa [[Turisas|turisaat]] viihtyvät soilla, ja vain siellä voi kohdata [[Suonaama|suonaamoja]]. Kohtaaminen jää usein elämän viimeiseksi kokemukseksi, mutta sitäkin jännittävämmäksi.

[[Luokka:Maastot]]

@@ Rivi 4: / Rivi 4: @@
 Soilla elää niiden ikävyyden vuoksi melko usein [[Lainsuojattomat|lainsuojattomia]], koska [[seikkailijat]] eivät välttämättä haarniskoissaan viitsi etsiytyä siellä heidän jäljilleen. [[Viemäri]]t voivat monesti johtaa [[Kaupunki|kaupungeista]] soille.
-Erään tunnetun sanonnan mukaan suo on siellä ja [[vetelä]] täällä.<ref>''Sukkelimmat sananparret ja kalleimmat sananlaskut'', s. 672. Kruununmaan Kansatieteen Seura, 230 KA.</ref> Perinteisesti tämän on katsottu riippuvan oikeastaan täysin havainnoijan sijainnista, mutta tuore kvanttifysikaalinen pohdiskelu on asettunut jossakin määrin tukemaan alkuperäistä kansanperinteen hypoteesia.<ref>Muster, Mark: ”Suo and vetelä”. ''Folklore and Quantum Physics'' 60(2), s. 788–812. Yxymsbörg University Press, 329 KA.</ref>
+Erään tunnetun sanonnan mukaan suo on siellä ja [[vetelä]] täällä.<ref>''Sukkelimmat sananparret ja kalleimmat sananlaskut'', s. 672. Kruununmaan Kansatieteen Seura, 230 KA.</ref> Perinteisesti tämän on katsottu riippuvan oikeastaan täysin havainnoijan sijainnista, mutta tuore [[Kvanttifysiikka|kvanttifysikaalinen]] pohdiskelu on asettunut jossakin määrin tukemaan alkuperäistä [[Kansanperinne|kansanperinteen]] hypoteesia.<ref>Muster, Mark: ”Suo and vetelä”. ''Folklore and Quantum Physics'' 60(2), s. 788–812. Yxymsbörg University Press, 329 KA.</ref>
 ==Lähteet==

@@ Rivi 1: / Rivi 1: @@
 [[Tiedosto:Suomaa1.png|200px|thumb|right|Esimerkiksi tältä voi suolla näyttää.]]
-'''Suo''' on useimpien mielestä aika ikävää seutua.<ref>Metso, Ferdinand von: ''Asukastyytyväisyys 101 eri biotoopissa'', s. 1202–1228. Walbaronin Kiinteistö-Wirasto. 1886 WUA.</ref> Sinne voi upota, ainakin [[haarniska]]ssa. Ja vaikkei uppoaisikaan, haarniska voi ruostua rumasti. Muun muassa [[Turisas|turisaat]] viihtyvät soilla, ja vain siellä voi kohdata [[Suonaama|suonaamoja]]. Kohtaaminen jää usein elämän viimeiseksi kokemukseksi, mutta sitäkin jännittävämmäksi.
+'''Suo''' on useimpien mielestä aika ikävää seutua.<ref>Metso, Ferdinand von: ''Asukastyytyväisyys 101 eri biotoopissa'', s. 1202–1228. Walbaronin Kiinteistö-Wirasto, 1886 WUA.</ref> Sinne voi upota, ainakin [[haarniska]]ssa. Ja vaikkei uppoaisikaan, haarniska voi ruostua rumasti. Muun muassa [[Turisas|turisaat]] viihtyvät soilla, ja vain siellä voi kohdata [[Suonaama|suonaamoja]]. Kohtaaminen jää usein elämän viimeiseksi kokemukseksi, mutta sitäkin jännittävämmäksi.
-Soilla elää niiden ikävyyden vuoksi melko usein [[Lainsuojattomat|lainsuojattomia]], koska [[seikkailijat]] eivät välttämättä haarniskoissaan viitsi etsiytyä siellä heidän jäljilleen.
+Soilla elää niiden ikävyyden vuoksi melko usein [[Lainsuojattomat|lainsuojattomia]], koska [[seikkailijat]] eivät välttämättä haarniskoissaan viitsi etsiytyä siellä heidän jäljilleen. [[Viemäri]]t voivat monesti johtaa [[Kaupunki|kaupungeista]] soille.
 ==Lähteet==