Matoset - Muutoshistoria

Mikko (2. joulukuuta 2018 kello 16.17)

2018-12-02T16:17:16Z

Mikko (10. heinäkuuta 2018 kello 23.05)

2018-07-10T23:05:20Z

Mikko: Ak: Uusi sivu: {{Lupaava artikkeli}} {{Matoset}} '''Matoset''' ovat luikertelevia, matomaisia mutta koko pituudeltaan jopa useiden metrien mittaisia otuksia. Ne ovat eläimiksi varsin älykkäit...

2015-12-22T07:52:32Z

Ak: Uusi sivu: {{Lupaava artikkeli}} {{Matoset}} '''Matoset''' ovat luikertelevia, matomaisia mutta koko pituudeltaan jopa useiden metrien mittaisia otuksia. Ne ovat eläimiksi varsin älykkäit...

Uusi sivu

{{Lupaava artikkeli}}
{{Matoset}}

'''Matoset''' ovat luikertelevia, matomaisia mutta koko pituudeltaan jopa useiden metrien mittaisia otuksia. Ne ovat eläimiksi varsin älykkäitä ja muodostavat monimutkaisia yhdyskuntarakenteita, mutta niitä ei silti voi missään nimessä verrata älyssään [[Ihmiset|ihmisiin]] ja muihin tietoisiin lajeihin. Matoset käyttävät ravinnokseen lähinnä jyrsijöitä ja muita pieneläimiä sekä [[Sienet|sieniä]], joita ne saattavat myös alkeellisin keinoin viljellä yhdyskuntansa tuntumassa.

Ulkonäön huomattavista eroista huolimatta kaikki matoset ovat saman lajin edustajia, ja ulkonäön erot palautuvat paljolti niiden vaihteleviin tehtäviin yhdyskunnassa. Kutakin yhdyskuntaa johtaa yksi suuri [[emiäinen]], paksu ja siiviltään surkastunut naaras, joka normaalioloissa munii myös kaikki pesän poikaset. Runsaslukuisimpia matosia ovat [[Toukas|toukkaat]], rakenteeltaan yksinkertaiset ja sukupuolettomat työläiset, jotka eivät yleensä ole aseistautuneelle soturille vaaraksi kuin erittäin runsaslukuisina. Pesää puolustavat huomattavasti vaarallisemmat [[Kärmis|kärmikset]], joiden nopeita hyökkäyksiä ja teräviä hampaita kokeneemmankin taistelijan on syytä varoa. Emiäiset ovat entisiä kärmiksiä. Jostakin syystä vain vajaa kymmenys kärmiksistä on naaraita, ja niistäkin vain aniharva lähtee koskaan kehittymään emiäiseksi. Muodonmuutoksen alkamiseen vaikuttavat syyt ja olosuhteet ovat tieteelle pitkälti vielä vieraita. Kärmisnaaras on oletettavasti aina hedelmällinen myös tavallisessa olomuodossaan, mutta yleensä vaaditaan hyvin poikkeavat olosuhteet, että ne päätyisivät parittelemaan ja munimaan käymättä läpi muutosta emiäiseksi. Raskaus on tavalliselle kärmikselle hengenvaarallinen tila.

Niin sanottu [[lonkerias]] on mysteeri matosten joukossa. Liki väritön ja noin kuudesta kahteentoista lonkerojalkaa omaava eriskummallisuus on varsin harvinainen ja sitä on jopa epäilty pelkäksi perimällisen virheen myötä epämuodostuneena syntyneeksi toukkaaksi, mutta jos näin on, on niiden erikoistaidot usein osattu ottaa matosyhdyskunnissa tehokkaaseen käyttöön. Lonkerojalkojen epäsäännöllisyydestä huolimatta lonkeriaat ovat yleensä aivan poikkeuksellisen nopeita ja vaikuttavat toimivan matosten keskuudessa muun muassa viestinviejinä.

Toinen [[Tutkija|luonnontieteilijöiden]] piirissä yhä hämmennystä aiheuttava seikka on matosten suhde [[turisas|turisaisiin]]. Varsinkin suurissa matosyhdyskunnissa elää liki varmuudella ainakin muutamia turisaita, joita matoset vaikuttavat sekä kunnioittavan että suojelevan. Ei kuitenkaan ole kyetty selvittämään, mitä hyötyä turisaista olisi matosyhdyskunnilla. Turisaiden ei ole myöskään havaittu millään tavoin uhkailevan tai pelottelevan "isäntiään" tottelemaan.<ref>Korppi, Tommas: ''Matosten kiehtova maailma'', s. 58–72. Kruunungin Oppinut Matostutkimuksen Kilta, 272 KA.</ref> Matosten on jopa esitetty palvovan turisaita,<ref>Tölli, Parkku: ''Turisas-salaliitto'', s. 5–9. Tamberi: Raunio-Kustannus, 298 KA.</ref> kuten tiedetään joidenkin alkukantaisten [[suoihminen|suoihmisten]] tekevän.<ref>ks. Dorkheim, Emmerlian: ''On the Religious Customs of Ugabudzian Swamp People'', s. 37–39. Yxymsbörg University Press, 313 KA.</ref> Useimmat vakavasti otettavat tieteilijät ovat kuitenkin sivuuttaneet väittämät naurettavina, sillä matosia ei pidetä kyllin älykkäinä minkäänlaisen alkeellisenkaan uskontojärjestelmän muodostamiseen.<ref>Korppi, Tommas: "Parkku Tölli on naurettava ääliö". ''Matostutkimuksen Aikakauskirja'', 299 KA (47. vsk). Nro 2. Kruunungin Oppinut Matostutkimuksen Kilta.</ref><ref>Worming, Boris: ''Critical Analysis on the Previous Studies Concerning Wormion Intelligence'', s. 14. Purple Crown Press, 339 KA.</ref>

<center>
{|style="text-align: center; border: 1px solid;"
|style="border: 1px solid;"|[[Kuva:Toukas.png]]<br />Toukas
|style="border: 1px solid;"|[[Kuva:Lonkerias.png]]<br />Lonkerias
|style="border: 1px solid;"|[[Kuva:Karmis.png]]<br />Kärmis
|style="border: 1px solid;"|[[Kuva:Emiainen.png]]<br />Emiäinen
|}
</center>

== Lähteet ==
<references/>

[[Luokka:Lierot]]
[[Luokka:Matoset|*]]

@@ Rivi 8: / Rivi 8: @@
 Niin sanottu [[lonkerias]] on mysteeri matosten joukossa. Liki väritön ja noin kuudesta kahteentoista lonkerojalkaa omaava eriskummallisuus on varsin harvinainen ja sitä on jopa epäilty pelkäksi perimällisen virheen myötä epämuodostuneena syntyneeksi toukkaaksi, mutta jos näin on, on niiden erikoistaidot usein osattu ottaa matosyhdyskunnissa tehokkaaseen käyttöön. Lonkerojalkojen epäsäännöllisyydestä huolimatta lonkeriaat ovat yleensä aivan poikkeuksellisen nopeita ja vaikuttavat toimivan matosten keskuudessa muun muassa viestinviejinä.
-Toinen [[Tutkija|luonnontieteilijöiden]] piirissä yhä hämmennystä aiheuttava seikka on matosten suhde [[turisas|turisaisiin]]. Varsinkin suurissa matosyhdyskunnissa elää liki varmuudella ainakin muutamia turisaita, joita matoset vaikuttavat sekä kunnioittavan että suojelevan. Ei kuitenkaan ole kyetty selvittämään, mitä hyötyä turisaista olisi matosyhdyskunnille. Turisaiden ei ole myöskään havaittu millään tavoin uhkailevan tai pelottelevan ”isäntiään” tottelemaan.<ref>Korppi, Tommas: ''Matosten kiehtova maailma'', s. 58–72. Kruunungin Oppinut Matostutkimuksen Kilta, 272 KA.</ref> Matosten on jopa esitetty palvovan turisaita,<ref>Tölli, Parkku: ''Turisas-salaliitto'', s. 5–9. Tamberi: Raunio-Kustannus, 298 KA.</ref> kuten tiedetään joidenkin alkukantaisten [[suoihminen|suoihmisten]] tekevän.<ref>ks. Dorkheim, Emmerlian: ''On the Religious Customs of Ugabudzian Swamp People'', s. 37–39. Yxymsbörg University Press, 313 KA.</ref> Useimmat vakavasti otettavat tieteilijät ovat kuitenkin sivuuttaneet väittämät naurettavina, sillä matosia ei pidetä kyllin älykkäinä minkäänlaisen alkeellisenkaan uskontojärjestelmän muodostamiseen.<ref>Korppi, Tommas: ”Parkku Tölli on naurettava ääliö”. ''Matostutkimuksen Aikakauskirja'', 299 KA (47. vsk). Nro 2. Kruunungin Oppinut Matostutkimuksen Kilta.</ref><ref>Worming, Boris: ''Critical Analysis on the Previous Studies Concerning Wormion Intelligence'', s. 14. Purple Crown Press, 339 KA.</ref>
+Toinen [[Tutkija|luonnontieteilijöiden]] piirissä yhä hämmennystä aiheuttava seikka on matosten suhde [[turisas|turisaisiin]]. Varsinkin suurissa matosyhdyskunnissa elää liki varmuudella ainakin muutamia turisaita, joita matoset vaikuttavat sekä kunnioittavan että suojelevan. Ei kuitenkaan ole kyetty selvittämään, mitä hyötyä turisaista olisi matosyhdyskunnille. Turisaiden ei ole myöskään havaittu millään tavoin uhkailevan tai pelottelevan ”isäntiään” tottelemaan.<ref>Korppi, Tommas: ''Matosten kiehtova maailma'', s. 58–72. Kruunungin Oppinut Matostutkimuksen Kilta, 272 KA.</ref> Matosten on jopa esitetty palvovan turisaita,<ref>Tölli, Parkku: ''Turisas-salaliitto'', s. 5–9. Tamberi: Raunio-Kustannus, 298 KA.</ref> kuten tiedetään joidenkin alkukantaisten [[suoihminen|suoihmisten]] tekevän.<ref>ks. Dorkheim, Emmerlian: ''On the Religious Customs of Ugabudzian Swamp People'', s. 37–39. Yxymsbörg University Press, 313 KA.</ref> Useimmat vakavasti otettavat tieteilijät ovat kuitenkin sivuuttaneet väittämät naurettavina, sillä matosia ei pidetä kyllin älykkäinä minkäänlaisen alkeellisenkaan [[uskonto]]järjestelmän muodostamiseen.<ref>Korppi, Tommas: ”Parkku Tölli on naurettava ääliö”. ''Matostutkimuksen Aikakauskirja'', 299 KA (47. vsk). Nro 2. Kruunungin Oppinut Matostutkimuksen Kilta.</ref><ref>Worming, Boris: ''Critical Analysis on the Previous Studies Concerning Wormion Intelligence'', s. 14. Purple Crown Press, 339 KA.</ref>
 <center>