Kruununmaan yhdistämissodat - Muutoshistoria

Haltsu (5. maaliskuuta 2017 kello 23.44)

2017-03-05T23:44:08Z

Mikko: /* Tapahtumien kulku */

2016-12-18T12:42:10Z

Tapahtumien kulku

Mikko: Ak: Uusi sivu: '''Kruununmaan yhdistäminen''' on Kruununmaan alueella Ruhtinaiden Ajalla sijainneiden ruhtinaskuntien yhdistämiseen yhdeksi kuningaskunnaksi johtaneiden...

2015-12-22T07:37:10Z

Ak: Uusi sivu: '''Kruununmaan yhdistäminen''' on Kruununmaan alueella Ruhtinaiden Ajalla sijainneiden ruhtinaskuntien yhdistämiseen yhdeksi kuningaskunnaksi johtaneiden...

Uusi sivu

'''Kruununmaan yhdistäminen''' on [[Kruununmaa]]n alueella [[Ruhtinaiden Aika|Ruhtinaiden Ajalla]] sijainneiden ruhtinaskuntien yhdistämiseen yhdeksi kuningaskunnaksi johtaneiden tapahtumien sarja.

== Tapahtumien kulku ==
Isänsä [[Rofland von Soram]]in valitettavan kuoleman jälkeen vuonna 490 RA Manorick asetti päähänsä [[Soramia]]n kruunun ja heti kruunajaistilaisuuden päätyttyä, hänen saatuaan Soramian armeijan komentoonsa, hän lähti yhdistämään alueen ruhtinaskuntia yhdeksi suureksi kuningaskunnaksi.

Sisartensa kautta Manorick sai [[Farrau]]sta ja [[Tamberinmaa]]sta jonkinlaiset liittolaiset aloittaessaan yhdistämissodat. Ruhtinaskunnat olivat kahakoineet keskenään jo pidempään kuin lähes kukaan jaksoi muistaa, joten alkuun Manorickin sodat eivät juuri erottuneet massasta: ne olivat vain välitön jatke hänen isänsä ja [[Roflar von Soram|veljensä]] käymille sodille. Pian kävi kuitenkin ilmeiseksi, että Manorick oli ainutlaatuisen karismaattinen, hänella oli lyömätön strategiantaju ja hän käytti rohkeasti erilaisia keinoja päämääriensä saavuttamiseksi. Erityisesti Manorick pyrki miellyttämään rahvasta, jonka hän näki vallan avaimena. Hän toteutti Soramiassa lukuisia merkittäviä parannuksia kansan asemaan ja elinoloihin luvaten vapahdusta myös muiden ruhtinaskuntien rahvaalle. Näin hän sai valtaansa useita ruhtinaskuntia liikuttamatta armeijoitaan lainkaan, kun rahvas sananmukaisesti kantoi ruhtinaansa pään Manorickin eteen (jostakin linnasta ryövätyllä) hopeavadilla. Manorick suuntasi ensimmäiset valloituksensa [[Peltomaat|Peltomaiden]] ruhtinaskuntia vastaan, sillä hän tarvitsi kansan miellyttämiseen enemmän viljaa kuin Soramiassa kasvatettiin, ja toisaalta Tamberinmaan ja Farraun suunnalla hän olisi törmännyt liittolaisiinsa tarpeettoman varhain.

Tapahtumat huipentuivat [[kaksintaistelu]]un Manorick von Soramin ja Tamberinmaan ruhtinaan [[Luserius Paltsu]]n välillä vuosien 493 [[RA]] ja 1 [[KA]] välisenä uudenvuodenyönä. Manorick kukisti Luseriuksen ja ryhtyi Kruunuunmaan [[Kuningas|kuninkaaksi]], ja siitä hetkestä alkaen Kruununmaassa ryhdyttiin laskemaan [[Kuninkaiden Aika]]a.

{{Tynkä}}

[[Luokka:Kruununmaa]]
[[Luokka:Sodat]]

@@ Rivi 4: / Rivi 4: @@
 Isänsä [[Rofland von Soram|Roflandin]] valitettavan kuoleman jälkeen vuonna 490 RA [[Manorick von Soram]] asetti päähänsä [[Soramia]]n kruunun ja heti kruunajaistilaisuuden päätyttyä, hänen saatuaan Soramian armeijan komentoonsa, hän lähti yhdistämään alueen ruhtinaskuntia yhdeksi suureksi kuningaskunnaksi.
-Sisartensa kautta Manorick sai [[Farrau]]sta ja [[Tamberinmaa]]sta jonkinlaiset liittolaiset aloittaessaan yhdistämissodat. Ruhtinaskunnat olivat kahakoineet keskenään jo pidempään kuin lähes kukaan jaksoi muistaa, joten alkuun Manorickin sodat eivät juuri erottuneet massasta: ne olivat vain välitön jatke hänen isänsä ja [[Roflar von Soram|veljensä]] käymille sodille. Pian kävi kuitenkin ilmeiseksi, että Manorick oli ainutlaatuisen karismaattinen, hänella oli lyömätön strategiantaju ja hän käytti rohkeasti erilaisia keinoja päämääriensä saavuttamiseksi. Erityisesti Manorick pyrki miellyttämään rahvasta, jonka hän näki vallan avaimena. Hän toteutti Soramiassa lukuisia merkittäviä parannuksia kansan asemaan ja elinoloihin luvaten vapahdusta myös muiden ruhtinaskuntien rahvaalle. Näin hän sai valtaansa useita ruhtinaskuntia liikuttamatta armeijoitaan lainkaan, kun rahvas sananmukaisesti kantoi ruhtinaansa pään Manorickin eteen (jostakin linnasta ryövätyllä) hopeavadilla. Manorick suuntasi ensimmäiset valloituksensa [[Peltomaat|Peltomaiden]] ruhtinaskuntia vastaan, sillä hän tarvitsi kansan miellyttämiseen enemmän viljaa kuin Soramiassa kasvatettiin, ja toisaalta Tamberinmaan ja Farraun suunnalla hän olisi törmännyt liittolaisiinsa tarpeettoman varhain.
+Sisartensa kautta Manorick sai [[Farrau]]sta ja [[Tamberinmaa]]sta jonkinlaiset liittolaiset aloittaessaan yhdistämissodat. Ruhtinaskunnat olivat kahakoineet keskenään jo pidempään kuin lähes kukaan jaksoi muistaa, joten alkuun Manorickin sodat eivät juuri erottuneet massasta: ne olivat vain välitön jatke hänen isänsä ja [[Roflar von Soram|veljensä]] käymille sodille. Pian kävi kuitenkin ilmeiseksi, että Manorick oli ainutlaatuisen karismaattinen, hänella oli lyömätön strategiantaju ja hän käytti rohkeasti erilaisia keinoja päämääriensä saavuttamiseksi. Erityisesti Manorick pyrki miellyttämään rahvasta, jonka hän näki vallan avaimena. Hän toteutti Soramiassa lukuisia merkittäviä parannuksia kansan asemaan ja elinoloihin luvaten vapahdusta myös muiden ruhtinaskuntien rahvaalle. Näin hän sai valtaansa useita ruhtinaskuntia liikuttamatta armeijoitaan lainkaan, kun rahvas sananmukaisesti kantoi ruhtinaansa pään Manorickin eteen (jostakin linnasta ryövätyllä) hopeavadilla. Manorick suuntasi ensimmäiset valloituksensa [[Peltomaat|Peltomaiden]] ruhtinaskuntia vastaan, sillä hän tarvitsi kansan miellyttämiseen enemmän viljaa ja [[suolakurkku]]ja kuin Soramiassa kasvatettiin, ja toisaalta Tamberinmaan ja Farraun suunnalla hän olisi törmännyt liittolaisiinsa tarpeettoman varhain.
 Tapahtumat huipentuivat [[kaksintaistelu]]un Manorick von Soramin ja Tamberinmaan ruhtinaan [[Luserius Paltsu]]n välillä vuosien 493 [[RA]] ja 1 [[KA]] välisenä uudenvuodenyönä. Manorick kukisti Luseriuksen ja ryhtyi Kruunuunmaan [[Kuningas|kuninkaaksi]], ja siitä hetkestä alkaen Kruununmaassa ryhdyttiin laskemaan [[Kuninkaiden Aika]]a.

@@ Rivi 2: / Rivi 2: @@
 == Tapahtumien kulku ==
-Isänsä [[Rofland von Soram]]in valitettavan kuoleman jälkeen vuonna 490 RA Manorick asetti päähänsä [[Soramia]]n kruunun ja heti kruunajaistilaisuuden päätyttyä, hänen saatuaan Soramian armeijan komentoonsa, hän lähti yhdistämään alueen ruhtinaskuntia yhdeksi suureksi kuningaskunnaksi.
+Isänsä [[Rofland von Soram|Roflandin]] valitettavan kuoleman jälkeen vuonna 490 RA [[Manorick von Soram]] asetti päähänsä [[Soramia]]n kruunun ja heti kruunajaistilaisuuden päätyttyä, hänen saatuaan Soramian armeijan komentoonsa, hän lähti yhdistämään alueen ruhtinaskuntia yhdeksi suureksi kuningaskunnaksi.
 Sisartensa kautta Manorick sai [[Farrau]]sta ja [[Tamberinmaa]]sta jonkinlaiset liittolaiset aloittaessaan yhdistämissodat. Ruhtinaskunnat olivat kahakoineet keskenään jo pidempään kuin lähes kukaan jaksoi muistaa, joten alkuun Manorickin sodat eivät juuri erottuneet massasta: ne olivat vain välitön jatke hänen isänsä ja [[Roflar von Soram|veljensä]] käymille sodille. Pian kävi kuitenkin ilmeiseksi, että Manorick oli ainutlaatuisen karismaattinen, hänella oli lyömätön strategiantaju ja hän käytti rohkeasti erilaisia keinoja päämääriensä saavuttamiseksi. Erityisesti Manorick pyrki miellyttämään rahvasta, jonka hän näki vallan avaimena. Hän toteutti Soramiassa lukuisia merkittäviä parannuksia kansan asemaan ja elinoloihin luvaten vapahdusta myös muiden ruhtinaskuntien rahvaalle. Näin hän sai valtaansa useita ruhtinaskuntia liikuttamatta armeijoitaan lainkaan, kun rahvas sananmukaisesti kantoi ruhtinaansa pään Manorickin eteen (jostakin linnasta ryövätyllä) hopeavadilla. Manorick suuntasi ensimmäiset valloituksensa [[Peltomaat|Peltomaiden]] ruhtinaskuntia vastaan, sillä hän tarvitsi kansan miellyttämiseen enemmän viljaa kuin Soramiassa kasvatettiin, ja toisaalta Tamberinmaan ja Farraun suunnalla hän olisi törmännyt liittolaisiinsa tarpeettoman varhain.