Ero sivun ”Vampyyri” versioiden välillä
p |
|||
| (2 välissä olevaa versiota samalta käyttäjältä ei näytetä) | |||
| Rivi 10: | Rivi 10: | ||
}} | }} | ||
| − | '''Vampyyri''' on [[Pimeä taikuus|pimeän taikuuden]] tuntijoiden [[Lepakko|lepakosta]] jalostama [[Epäkuolleet|epäkuollut]] olento, joka käyttää ravinnokseen pääsääntöisesti elävän otuksen verta.<ref>Prof. van Kruunung: ''Kuinka vampyyri kesytetään'' (Ruhtinaiden Ajan kuuluisan vampyyritutkijan muistiinpanot). Kruunungin Yliopiston eläintieteellisiä toimituksia, 179 KA.</ref> Onneksi niitä vastaan pystyy kuitenkin suojautumaan nauttimalla ensin [[valkosipuli]]a. Vampyyrit osaavat suunnistaa lähettämiensä ääniaaltojen perusteella, eivätkä tarvitse elääkseen lainkaan valoa – itse asiassa yliannostus valoa saattaa saada vampyyrin kimaltamaan. Pimeän taikuuden tuntijat käyttävätkin usein valon sijasta juuri vampyyreita suunnistaessaan pimeissä maanalaisissa luolastoissa, jollaisissa he tuntuvat viihtyvän. | + | '''Vampyyri''' on [[Pimeä taikuus|pimeän taikuuden]] tuntijoiden [[Lepakko|lepakosta]] jalostama [[Epäkuolleet|epäkuollut]] olento, joka käyttää ravinnokseen pääsääntöisesti elävän otuksen [[Veri|verta]].<ref>Prof. van Kruunung: ''Kuinka vampyyri kesytetään'' (Ruhtinaiden Ajan kuuluisan vampyyritutkijan muistiinpanot). Kruunungin Yliopiston eläintieteellisiä toimituksia, 179 KA.</ref> Onneksi niitä vastaan pystyy kuitenkin suojautumaan nauttimalla ensin [[valkosipuli]]a. Vampyyrit osaavat suunnistaa lähettämiensä ääniaaltojen perusteella, eivätkä tarvitse elääkseen lainkaan valoa – itse asiassa yliannostus valoa saattaa saada vampyyrin kimaltamaan. Pimeän taikuuden tuntijat käyttävätkin usein valon sijasta juuri vampyyreita suunnistaessaan pimeissä maanalaisissa luolastoissa, jollaisissa he tuntuvat viihtyvän. |
| − | Lepakoiden ohella muistakin yöeläinlajeista on yritetty jalostaa vampyyrin kaltaisia olentoja, mutta vampyyrit ovat osoittautuneet kustannustehokkaimmaksi vaihtoehdoksi. Eräs maininnan arvoinen versio on [[Hamsterit|hamsterista]] peräisin oleva vampyyrin prototyyppi [[hampyyri]], jota käytettiin vampyyrin luontiprosessissa koe-eläimenä. Jotkut harrastelijat käyttävät vampyyriä mieluummin [[pöllö]]istä jalostettuja [[Pömpyyri|pömpyyrejä]]. | + | Lepakoiden ohella muistakin yöeläinlajeista on yritetty jalostaa vampyyrin kaltaisia olentoja, mutta vampyyrit ovat osoittautuneet kustannustehokkaimmaksi vaihtoehdoksi. Eräs maininnan arvoinen versio on [[Hamsterit|hamsterista]] peräisin oleva vampyyrin prototyyppi [[hampyyri]], jota käytettiin vampyyrin luontiprosessissa koe-eläimenä. Jotkut harrastelijat käyttävät vampyyriä mieluummin [[pöllö]]istä jalostettuja [[Pömpyyri|pömpyyrejä]] tai halvempia, [[Ampiainen|ampiaisista]] jalostettuja [[Vampiainen|vampiaisia]]. |
| − | == | + | == Lähteet == |
<references/> | <references/> | ||
Versio 4. elokuuta 2018 kello 21.20
| Vampyyri | |
 | |
| |
| Laji: | Epäkuolleet |
Vampyyri on pimeän taikuuden tuntijoiden lepakosta jalostama epäkuollut olento, joka käyttää ravinnokseen pääsääntöisesti elävän otuksen verta.[1] Onneksi niitä vastaan pystyy kuitenkin suojautumaan nauttimalla ensin valkosipulia. Vampyyrit osaavat suunnistaa lähettämiensä ääniaaltojen perusteella, eivätkä tarvitse elääkseen lainkaan valoa – itse asiassa yliannostus valoa saattaa saada vampyyrin kimaltamaan. Pimeän taikuuden tuntijat käyttävätkin usein valon sijasta juuri vampyyreita suunnistaessaan pimeissä maanalaisissa luolastoissa, jollaisissa he tuntuvat viihtyvän.
Lepakoiden ohella muistakin yöeläinlajeista on yritetty jalostaa vampyyrin kaltaisia olentoja, mutta vampyyrit ovat osoittautuneet kustannustehokkaimmaksi vaihtoehdoksi. Eräs maininnan arvoinen versio on hamsterista peräisin oleva vampyyrin prototyyppi hampyyri, jota käytettiin vampyyrin luontiprosessissa koe-eläimenä. Jotkut harrastelijat käyttävät vampyyriä mieluummin pöllöistä jalostettuja pömpyyrejä tai halvempia, ampiaisista jalostettuja vampiaisia.
Lähteet
- ↑ Prof. van Kruunung: Kuinka vampyyri kesytetään (Ruhtinaiden Ajan kuuluisan vampyyritutkijan muistiinpanot). Kruunungin Yliopiston eläintieteellisiä toimituksia, 179 KA.
|
Tämä sivu on tynkä eli lyhyt artikkeli. Voit auttaa Domhan-wikiä laajentamalla artikkelia. |