Ero sivun ”Valaat” versioiden välillä
p |
|||
| Rivi 3: | Rivi 3: | ||
[[Ihmiset|Ihmisille]] valaat ovat yleensä varsin vaarattomia, paitsi jos sellaiseen sattuu törmäämään laivalla. Suurimpia merenpinnan tuntumassa uiskentelevia valaita saattaa erehtyä luulemaan jopa saariksi. Monet [[löytöretkeilijät]] ovat joutuneet pettymään rakennettuaan valaan päälle [[Siirtokunta|siirtokunnan]], kun valas onkin äkkiarvaamatta päättänyt lähteä sukelluksiin. | [[Ihmiset|Ihmisille]] valaat ovat yleensä varsin vaarattomia, paitsi jos sellaiseen sattuu törmäämään laivalla. Suurimpia merenpinnan tuntumassa uiskentelevia valaita saattaa erehtyä luulemaan jopa saariksi. Monet [[löytöretkeilijät]] ovat joutuneet pettymään rakennettuaan valaan päälle [[Siirtokunta|siirtokunnan]], kun valas onkin äkkiarvaamatta päättänyt lähteä sukelluksiin. | ||
| − | Silloin tällöin ihmisiä tiedetään joutuneen vangiksi valaan vatsaan. Valaat eivät pureskele ravintoaan [[liiska]]ksi samalla tavalla kuin monet muut suuret eliölajit, joten ihmisen on mahdollista selviytyä pitkiäkin aikoja valaan vatsassa. Vatsasta on hankala päästä pakoon, koska valaan avatessa kitansa sisään virtaa suuri vesimassa valtavalla voimalla. Sen sijaan siellä voi selvitä pitkäänkin [[Loinen|loisena]] kalastamalla valaan saalistamaa ravintoa ja varomalla [[ | + | Silloin tällöin ihmisiä tiedetään joutuneen vangiksi valaan vatsaan. Valaat eivät pureskele ravintoaan [[liiska]]ksi samalla tavalla kuin monet muut suuret eliölajit, joten ihmisen on mahdollista selviytyä pitkiäkin aikoja valaan vatsassa. Vatsasta on hankala päästä pakoon, koska valaan avatessa kitansa sisään virtaa suuri vesimassa valtavalla voimalla. Sen sijaan siellä voi selvitä pitkäänkin [[Loinen|loisena]] kalastamalla valaan saalistamaa ravintoa ja varomalla [[vatsahappo]]ja. Jotkut myös viljelevät ravinnokseen [[Sienet|sieniä]]. Periaatteessa valaan ja ihmisen suhde voidaan käsittää symbioottiseksi, sillä valaan suuhun ajautuneita kaloja saalistavat ihmiset saattavat pelastaa valaan [[Ylensyönti|ylensyönniltä]]. Usein valaiden vatsoihin kehittyykin aikojen kuluessa hyvin pitkäikäisiäkin, usean sukupolven kattavia kyläyhteisöjä. Silloin tällöin valaiden vatsoista pelastetaan heimoja, joiden ainoa tieto valaan ulkopuolisesta maailmasta on peräisin suullisena perimätietona valaaseen muinoin joutuneilta esi-isiltä. |
Vuonna 8901 [[Yxymsbörgin ajanlasku|YA]] [[Yxymsbörgin Yliopisto]]n oseanografisen tiedekunnan [[Tutkijat|tutkija]] [[Yrken]] jättäytyi tarkoituksella valaan saaliiksi. Muutaman vatsassa vietetyn vuoden työn jälkeen hän sai valjastettua valaan käskyvaltaansa erityisten [[lieke]]impulssien avulla. Sittemmin [[Yxymsbörgin puolustusvoimat]] on ottanut keksinnön käyttöönsä ja perustanut valaista vedenalaisen laivaston, [[Valaisto]]n, jolla on taipumusta törmäillä muiden maiden lipun alla seilaaviin aluksiin. Useat [[valtio]]t ja [[luonnonsuojelujärjestö]]t ovat tuominneet toiminnan vastuuttomana. | Vuonna 8901 [[Yxymsbörgin ajanlasku|YA]] [[Yxymsbörgin Yliopisto]]n oseanografisen tiedekunnan [[Tutkijat|tutkija]] [[Yrken]] jättäytyi tarkoituksella valaan saaliiksi. Muutaman vatsassa vietetyn vuoden työn jälkeen hän sai valjastettua valaan käskyvaltaansa erityisten [[lieke]]impulssien avulla. Sittemmin [[Yxymsbörgin puolustusvoimat]] on ottanut keksinnön käyttöönsä ja perustanut valaista vedenalaisen laivaston, [[Valaisto]]n, jolla on taipumusta törmäillä muiden maiden lipun alla seilaaviin aluksiin. Useat [[valtio]]t ja [[luonnonsuojelujärjestö]]t ovat tuominneet toiminnan vastuuttomana. | ||
Versio 7. heinäkuuta 2018 kello 00.20
Valaat ovat suurikokoisia mereneläviä, joita esiintyy enimmäkseen Valtameressä. Ne ovat vähän niin kuin isoja kaloja, mutta aivan eri evoluutiohaaraa, ja kaloja enemmän ne ovatkin sukua lohikäärmeille. Pääsääntöisesti valaat käyttävät ravinnokseen itseään pienempiä meren herkkuja, kuten kaloja ja laivoja. Suuren kokonsa vuoksi valailla on luonnossa vain vähän vihollisia. Niistä merkittävimpiä ovat merikäärmeet, valaanpyyntialukset ja kaljuunansyöjäraakut.
Ihmisille valaat ovat yleensä varsin vaarattomia, paitsi jos sellaiseen sattuu törmäämään laivalla. Suurimpia merenpinnan tuntumassa uiskentelevia valaita saattaa erehtyä luulemaan jopa saariksi. Monet löytöretkeilijät ovat joutuneet pettymään rakennettuaan valaan päälle siirtokunnan, kun valas onkin äkkiarvaamatta päättänyt lähteä sukelluksiin.
Silloin tällöin ihmisiä tiedetään joutuneen vangiksi valaan vatsaan. Valaat eivät pureskele ravintoaan liiskaksi samalla tavalla kuin monet muut suuret eliölajit, joten ihmisen on mahdollista selviytyä pitkiäkin aikoja valaan vatsassa. Vatsasta on hankala päästä pakoon, koska valaan avatessa kitansa sisään virtaa suuri vesimassa valtavalla voimalla. Sen sijaan siellä voi selvitä pitkäänkin loisena kalastamalla valaan saalistamaa ravintoa ja varomalla vatsahappoja. Jotkut myös viljelevät ravinnokseen sieniä. Periaatteessa valaan ja ihmisen suhde voidaan käsittää symbioottiseksi, sillä valaan suuhun ajautuneita kaloja saalistavat ihmiset saattavat pelastaa valaan ylensyönniltä. Usein valaiden vatsoihin kehittyykin aikojen kuluessa hyvin pitkäikäisiäkin, usean sukupolven kattavia kyläyhteisöjä. Silloin tällöin valaiden vatsoista pelastetaan heimoja, joiden ainoa tieto valaan ulkopuolisesta maailmasta on peräisin suullisena perimätietona valaaseen muinoin joutuneilta esi-isiltä.
Vuonna 8901 YA Yxymsbörgin Yliopiston oseanografisen tiedekunnan tutkija Yrken jättäytyi tarkoituksella valaan saaliiksi. Muutaman vatsassa vietetyn vuoden työn jälkeen hän sai valjastettua valaan käskyvaltaansa erityisten liekeimpulssien avulla. Sittemmin Yxymsbörgin puolustusvoimat on ottanut keksinnön käyttöönsä ja perustanut valaista vedenalaisen laivaston, Valaiston, jolla on taipumusta törmäillä muiden maiden lipun alla seilaaviin aluksiin. Useat valtiot ja luonnonsuojelujärjestöt ovat tuominneet toiminnan vastuuttomana.