Domhan

Domhan-wiki
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Domhanin kartta sellaisena, kuin se oli ihmisten valtakaudella.

Domhan (westhaniaksi Domun, theresiaksi Dubnos, kääpiöksi Dwfn, tutkijaksi KG 50442 b) on Grian-nimistä tähteä (tutkijaksi KG 50442, yleiskielessä Aurinko) keskimäärin 149,6 miljoonan kilometrin (1 AU) etäisyydellä kiertävä kiviplaneetta. Yhdessä muiden tähden ympäri kiertävien planeettojen kanssa se muodostaa Córas pláinéadachin planeettakunnan.

Domhanilla on yksi merkittävän suuri kiertolainen, Q, joka painovoiman vaikutuksesta kiertää planeetan kerran kuukaudessa.

Rakenne

Domhan on nykytietämyksen valossa varsin pallomainen taivaankappale. Aina Kultaisille Ajoille asti vallalla oli yleinen uskomus, että planeetta olisi ollut litteä kiekko. Kuuluisa almainilainen tähtitieteilijä Astrocus kuitenkin todisti uskomuksen vääräksi. Aluksi papisto asettui vastustamaan Astrocuksen väitettä vedoten Pyhän Kirjan opetuksiin, mutta Astrocus poltti silloisen ylipapin roviolla – entisaikojen tiedemiehet olivat usein myös toimintasankareita – ja Pyhästä Kirjasta otettiin uusi, korjattu painos. Vanhentuneet painokset määrättiin tuhottaviksi.

Planeettaa peittää paksu kiinteä kuori, joka koostuu paristakymmenestä mannerlaatasta. Tutkijoiden keskuudessa ei kuitenkaan vallitse yksimielisyyttä siitä, mitä mannerlaattojen alla on, vaan sulan, palavan sekä kiinteän ytimen teorioilla on kaikilla suurinpiirtein yhtä merkittävä kannatus. Asiaa on yritetty tutkia kaivamalla planeetan kuoreen paljon alaspäin suuntautuvia tunneleita, mutta mitä alemmas laskeudutaan, sitä huonommin tunneliverkostoa tunnetaan, eivätkä kaikki niitä tutkimaan lähteneet seikkailijat ole palanneet. Suurin osa tunneleista on nimittäin kaivettu jo Ammoisilla Ajoilla, eikä niistä ole säilynyt riittävää dokumentaatiota Mustan Ajan myllerryksen ylitse nykyaikaan. Jotkut ovat epäilleet, että merkittävä osa tunneliverkostosta olisi Morkotin kaivauttamia. Ammoisten Aikojen jälkeen uusia tunneleita ei ole merkittävissä määrin kaivettu, sillä ihmisyhdyskunnilla ei ole enää ollut käytettävissä yhtä paljon resursseja kuin Kultaisilla Ajoilla, eikä siitä vähästäkään ole riittävästi budjetoitu tieteiden harrastamiseen.

Maantiede

Suurin osa Domhanista jakautuu mantereisiin ja Valtamereen. Niiden paikat eivät ole itsestäänselvyyksiä, vaan ne vaihtelevat ajan kuluessa, sillä Domhanin pinta koostuu hitaasti liikkuvista mannerlaatoista. Historiallisena aikana mannerten muoto on kuitenkin säilynyt likimain samana, sillä mannerlaattojen liikkeet eivät useinkaan ole silminnähden huomattavia; maanjäristysten ja sen sellaisten luonnollisuuksien lisäksi tunnetaan vain muutama sellainen tapaus, jossa joku olisi pudonnut maan sisään mannerlaatan liikahtamisen takia.

Historiallisen ajan mantereet

Historiallisella ajalla Domhanissa on mantereita laskutavasta riippuen noin neljä tai seitsemän. Voi olla enemmänkin, jos löytöretkeilijöiden tulokset myöhemmin tarkentuvat.

Westheresia

Westheresia sijaitsee Domhanin eteläisellä pallonpuoliskolla. Huippuvuoret jakavat sen keskeltä kahtia päiväntasaajan suuntaisesti kahteen osaan, joista etelänpuoleinen on nimeltään Westhania ja pohjoispuoleinen Theresia. Ei ole varmaa, meneekö Huippuvuorilla mannerlaattojen rajavyöhyke vai kuuluvatko Westhania ja Theresia samaan mantereeseen. Mannerlaattojen törmäyksen sijaan vuoristo saattaa nimittäin olla muodostunut Morkotin nostattamana. Vuoriston alapuolisessa luolastoverkostossa pitäisi tehdä aiheesta lisätutkimuksia.

Nymesia

Nymesia sijaitsee Domhanin pohjoisella pallonpuoliskolla.

Easnoth

Maantieteilijöiden keskuudessa vallitsee jonkin verran eri käsityksiä siitä, onko Easnoth manner vai suuri saari.


Stub.png Tämä sivu on tynkä eli lyhyt artikkeli. Voit auttaa Domhan-wikiä laajentamalla artikkelia.